Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Todellakin nukkuu nyt suuri kansa katteen alla. Penkit on katettu ja vuoden trendi on ”kerrospukeutuminen.” Elikkä kerrospukeutuminen tässä tarkoittaa sitä penkkien päälle laitetaan ensin ilmava kerros vaikkapa koivunlehteä ja sen päälle vielä paksu kerros tuplaylivuotista heinää tai olkea. Nyt on ollu pakkasta Vanhassa Suomessakin parhaimmillaan tuommoiset miinus 15. Kaksikerroksisen katteen alla penkin pinta ei ole edes kohvakka vaan täysin sula. Luonnollisestikin penkin sisässä on lämmintä ainakin neljä astetta ja se on ihanteellinen lämpötila. Juuret kasvavat vielä tuossa lämpötilassa. Jossakin vaiheessa viimeistään ennen vuoden pimenintä aikaa kynnet asettuvat lepotilaan. Kun sitten maaliskuun alku koittaa on aika poistaa talvikate. Ja silloin sprouttaa niin että sellaista ei ole ennen nähty.
Elokuulla tänä vuonna De Re Allii Sativi julkaisi avauksen jossa puhuttiin aitojen siementen tuottamisesta kukintojen manipuloinnin avulla. Kukinnot olisi pitänyt käsitellä jo heinäkuun puolivälin jälkeen, mutta jokin viivästytti parilla viikolla niiden penkkien kasvuunlähtöä toukokuulla joissa lupaavat lajikkeet olivat. Marraskuun alussa kun oli aika tarkastella tuleentuneita kukintoja saatiin ”jonkinlaisia siemeniä” yhdestä Rocambole-kasvuryhmään kuuluvasta Ison venäläisen kukinnosta, ja neljästä kodaverin kukinnosta. Kodaver, marmorinen raitapurppura, on mitä ilmeisimmin käytännössä sama muunnos kuin ”tavallinen siperialainen. Jossain määrin se on eri tavalla kasvava, mutta käytännössä sama kasvi se on. Kodaverin alkuperä on Virossa Peipsijärven länsirannikolla. Ensi kesänä, tai viimeistään vuonna 2018 potentiaalisesti siemeniä tuottavia muunnoksia on sitten kasvussa parikymmentä, pelkästään aidoissa raitapurppuroissa löytyy kymmenkunta muunnosta.
Mitä nyt on saatu todistettua on se, että siemeniä voidaan tuottaa Suomenkin oloissa, ainakin eteläisimmällä rannikko-alueella. Nyt on tehty kaikki sen eteen, että kynnet menivät maahan optimaalisissa olosuhteissa. Toisin kuin vuosi sitten juuret ovat valmiina jo nyt. Tämän vuoden maaliskuussa kun Iso venäläinen ja eräs Tavallisen siperialaisen kanta jo sprouttasivat ei Kodaverilla ja eräällä tunnistamattomalla raitapurppuralla ollut vielä edes juuren alkuja. Nyt on asia toisin ja syykin on selvillä. Kynnet on syytä erottaa raapeista vasta samana päivänä kun istutus tapahtuu. Koulukuntia on erilaisia, mutta nyt huoneenlämmössä, noin kahdessakymmenessä asteessa oleskelleet raapit aukaistiin ja kynnet pantiin maahan samana päivänä. Kosteassa maassa kannat puskivat pienet juurenalut muutamassa päivässä. Viime vuonna kun kynnet oli irrotettu parisen viikkoa ennen istustuspäivää lähti kasvuaihe virittymään kynsien sisällä ennen juuren muodostumista. Ja tuo järjestys on nimenomaan väärä, sen opetti viime vuosi.
Mutta nyt on sitten jonkin sortin siemeniä. ”Salainen Manhattan-projekti” jatkuu vuoden 2016 siementen osalta ja yksikin itävä siemen on riittävä saavutus. Tietysti olisi vallan erinomaista jos molempien muunnosten siemenistä vähintään yksi itäisi. Jonain kesänä kaikki vielä onnistuu ihan varmasti ja aikaahan ihmislapsella toki on. Rojekti vaatii vaan kärsivällisyyttä. Jos itämistä tapahtuu jo ensimmäisellä yrittämällä on ensi syksynä on yhdestä siemenstä saatu korkeintaan kaksi-, tai kolmikyntinen pieni raapi tai ehkä vain sinkku jonka läpimitta ei ole senttiä suurempi. Vuonna 2018 maahan voidaan saada ehkä 10-12 kynttä ja seuraavana vuonna kuusinkertainen määrä. Sekin pitää ottaa huomioon että uudelleen syntynyt aito ja suvullisesti lisääntynyt kynsilaukka voi tuottaa raapin, joka saattaa sisältää enemmän kuin kolme erilaisen kasvin tuottavaa kynttä. Että joskus pellolla kasvaisi kuudensadan kasvin penkki uutta kynsilaukkaa jonka voisi nimetä vaikka Länsi-Siperialaiseksi kynsilaukaksi, siihen voi mennä kuusi-seitsemänkin vuotta. Mutta ne ovatkin sitten kasveja jotka tuottavat kaikki komean kukinnon joissa ei ole juurikaan itusilmuja ja siementen itävyys on 90 prosenttia. Katsotaanpa mitä silloin sanoo suomalainen Wiki-artikkeli nimeltään ”Valkosipuli.” Mutta paljon työtä on edessä ja ”Manhattan-projekti” jatkuu. Seuraavan kerran palaamme tähän asiaan kesäkuulla 2017. Amerikan vaalipäivän jälkimaininkeihin hieman sopivaa haikeaa.
Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Olemme samoilla linjoilla näissä asioissa. Siemenen tuoton virittäminen on mielenkiintoista ja mikäli onnistumme niin luvassa on elinvoimaisempi valkosipuli lajike. Suvullisella lisäämisellä eli itusilmuilla joita kynsiksi sanotaan on se heikkous, että siihen kerääntyvät sipulin virukset vääjäämättä. Samoin alttius hometauteihin on suurempaa kuin siemenien kautta saaduissa sipuleissa. Minä odotan sitä saanko Red russian lajikkeesta ensi kesänä siemeniä vai onko vaihdettava lajiketta varmaan raitapurppura ruhmään.
VastaaPoistaMutta onnittelut Torsti hyvästä alusta valkosipulien siementuoton aikaansaamisessa. t Kalevi
paljon on vielä tehtävää ja nyt mietin kovasti miten nuo siemenet saisi itämään.
VastaaPoistaNiillä lienee luonnossa lepokausi joten paperipussiin kellariin pimeimmäksi ajaksi. Sitten peittaus ja kylvö ruukkuun ikkunalaudalle. Jos ensi kesänä onnistun saamaan siemeniä niin noin menettelen. Kalevi
VastaaPoistaarorinteiden olosuhteita tässä lähdetään simuloimaan eli samanlaistamaan.
VastaaPoista