30. syyskuuta 2018

Kahdeksannen kuukauden kalendis MMXVIII

Kalendis Octobribus

Päätoimittajan omalla äänellä


Aikaa on vierähtänyt edellisestä avauksesta jo kuukauden verran elikkä Kalendae-päivästä seuraavaan. Näinkin voi käydä. Mutta jos ei kirjoitella niin silti varmasti tapahtuu. Luvalla sanoen voidaan sanoa että kaikki on nyt nysvätty ja tarkastettu. Kaikki 155 lajiketta ja 180 tunnistetta. Monta uutta lajiketta on myös maisteltu. Jotain olisi varmasti huomioitavaakin, itse asiassa hyvinkin paljon. On kohokohtia ja vielä suurempiakin asioita. Ehkä päästään alkuun niin on kaiketi jälleen parasta ottaa roomalaiset käyttöön.

I Uusi lajike on ehkä syntynyt ja se kantaa nyt nimeä Tourbillon du Nord. Asiasta on puhuttu jo toki ennenkin, mutta nyt se on varma asia. Eri asia sitten onkin siinä, miten tämä lajike tulee kasvamaan jossain muualla kuin De Re Allii Sativin koeviljelmällä. Kahdessa paikassa sitä joka tapuksessa testataan ja vuoden päästä olemme viisaampia. Kyse on siis Artisokkien kasvuryhmän Thermidrome-lajikkeesta erotettu kanta ja kasvutapa on nyt turbaanille ominainen. Väritys on oikeinkanusi kuten otsikkokuvasta voidaan nähdä.

II Maistelluista lajikkeista huomiota herätti aivan erityisesti Rocambole Karpaatialainen. Kyseinen lajike on kotoisin Puolan kaakkoisosasta. Tämä lajikehan on noussut suosioon suurempaankin amerikkalaisten keittiömestareiden parissa. Mutta miten sitä kuvaisi? Sanotaanko vaikka paksun öljyinen ja suorastaan rasvainen. Maku on herkullinen ja jopa mantelinen. Kun Karpaatialainen tuli viljelmälle vuonna 2016 syksyllä olivat raapit kovin pieniä. Mutta ensi vuonna tavoitellaan jo kokoluokkaa 50 grammaa. Ehkä palaamme Karpaatialaiseen vielä myöhemmin syksyllä kuvien myötä. Lajike saattaa olla jopa niiden viiden joukossa joista valitaan vuoden 2018 kynsilaukka.

III Havran jaksaa viehättää enemmän ja enemmän mitä enemmän sitä maistellaan. Viime vuonna kun se tuli Tsekinmaalta oli sen maussa selkeästi anista. Nyt kun se on viettänyt vuoden Vanhassa Suomessa on siinä selkeästi voimakas inkiväärin maku ja seuraavaksi tuleekin eukalyptus ja ehkä häviävässä määrin se aniskin. Ihmettelen suuresti miksi Tsekit ovat kovasti innostuneet Igoristani jonka maku on varsin yksitotinen. No en ole maistanut miltä Igor maistuu Tsekinmaalla kasvatettuna.

IV IGOR. Kasvattamani Iso venäläinen on nyt sitten saanut nimen IGOR. Se on lyhenne kokonaisuudesta "Indy’s Giant of Russia." Tämä nimike on sillä kannalla joka on kasvatettu vuoden 2015 latvaklooneista ja nuoremmista. IGOR lähtee nyt valloittamaan Suomenniemeä ja muuta maailmaa. Tsekinmaalla leviävä Iso venäläinen on samaa kantaa ja muutama kilo vuoden 2019 sadosta on luvattu sinne. IGOR on kauppanimike.

V Kynsilaukan nauttimiseen on löytynyt aivan uusi tapa. Kyse on ”kunnon tripin” ottamisesta. Homma hoidetaan siten, että vasemmalle kämmenselälle, lähemmäs peukalohankaa, puristetaan varovasti kynnnestä irtoavaa öljyä kunnon noronen, sanotaanko vaikka neljäsosa teelusikallista. Puristeen annetaan tekeytyä reilut 20 sekuntia ja sitten otetaan siitä praanat irti haistamalla ja lopuksi aivan imaistaan liemi kiduksiin. Mieleen tulevat lähinnä lapsuuden joulut ja hetkeksi voi päästä myös seitsemänteen kynsilaukka-taivaaseen. Paras trippi saadaan tietenkin kaikista korkeimman oktaanin kynsilaukasta eli Havranista. Siperialainenkin on tarkoitukseen ihan jees ja kyllä IGOR käy myös. Palaamme asiaan tulevassa De Re Allii Sativi-elokuvassa.

Kun kirjaston lajikkeet tarkastetiin ja greidattiin, muutama lajike vaihtoi toiseen kasvuryhmään, soi taustalla varsin useaan otteeseen Mike Oldfieldin musiikki. Oldfield on todellakin paljon muutakin kuin Moonlight Shadow. Kynsilaukkoja tarkastellessa kiinnitti yksi kappale paljon huomioita ja se oli Oldfieldin tulkinta vanhasta Shadows-klassikosta Wonderful Land. Että saakin mies kappaleen elämään aivan uudella tavalla. Hämmästyttävintä on että tulkintaan tulee aivan sinfoninen vaikutelma ja tietenkin aivan oikea kontrapunkti. Siispä Wonderful Land Mike Oldfieldin tulkintana.