31. tammikuuta 2018

Kuun vaihduttua. On Kalendis Februariis.

Kalendis Februariis anno MMXVIII

On aika jättää hyvästit vuoden ensimmäiselle kuulle. Samalla on tehty tilinpäätös joka koskee edellistä vuotta. Nyt katsomme seuraava kuukautta jolloin ainakin suotuisimmilla kasvualueilla ensimmäiset lajikkeet lykkäävät katteen alla esiin lohikäärmeenhampaansa ja sprouttaavat. Aika on myös taas katsella pohjoiselle katolle ja ihmetellä jään vähyyttä. Pohjoiset kansat käyvät innolla seuraamaan olympialaisia talvikisoja jotka pidetään Korean niemimaan eteläisemmässä valtiossa. Korealaiset ovat suuria kynsilaukan ystäviä ja he käyttävät kasvia monipuolisesti ravinnokseen.

Vuoden toinen kuukausi tunnetaan useimmissa auringonlaskun maissa roomalaisperäisellä nimellään. Suomi muodostaa tässä suhteessa yhden poikkeuksista. Roomalaisten toinen kuu, februarius, oli juhlien täyttämä. Juhlat liittyivät vainajiin ja heidän henkiinsä sekä puhdistamiseen ja puhdistautumiseen. Sanotaanpa koko kuukauden nimen juontuvan puhdistumista ja puhdistettua tarkoittavsta sanajuuresta februum. Nämä juhlat juontavat juurensa siitä että kaikista varhaisimmassa roomalaisten kalenterissa kyse oli vuoden viimeisestä kuukaudesta. Virallisesti roomalaisten kevät alkoi kuukauden seitsemäntenä päivänä. Odotettiin että länsituulen Jumala Favonius ryhtyisi puhaltamaan suotuisasti ja olisi aika saattaa pellot kylvökuntoon. Rikkakasvusto tuli hävittää. Oli aika kunnostaa viintarhat. Oli tullut aika polttaa kaikki ryönä mitä edellisestä vuodesta oli jäänyt. Oli myös aika karsia puut ja kunnostaa viinitarhat edellisen vuoden jäljiltä ja leikata hedelmäpuut. Kaikkialla nähtiin palavia risukasoja. Tänäkin päivänä Välimeren maissa viinitarhoissa käy työn vilske vuoden toisena kuukautena kun köynnökset leikataan ja viinipuista jää jäljelle vain siisti kanto jossa on muutama iso silmu. Nykyään viinitarhojen leikkuujätöksistä tehdään useimmiten haketta.

Etelämpänä kynsilaukan sprouttaus on jo tapahtunut, mutta meillä tuo kansa nukkuu vielä katteen alla. Lähipäivinä on odotettavissa lisää lunta. Talven selkä on kuitenkin taittunut ja auringon kehrä käy päivä päivältä korkeampaan ja korkeampaan. Kynsilaukan kasvattaja useimmiten viljelee pienimuotoisesti jotain muutakin. On aika miettiä mitä muuten laittaisi kasvamaan. Kaikkeen ei tietenkään kerkeä varsinkin jos hoidettavana on myös varsinainen siviilityö. Kynsilaukka-viljelmän yhteyteen sopii hyvin alue jossa kasvatetaan vanhoja luostarikasveja. Angelica eli Väinönputki muutaman muun kasvin kanssa on kiitollinen aloituskohde. Kovasti muotiin tullut karhunlaukka on luonteva lisä ja muita perinteisiä ja helppoja kasvatettavia ovat isohirvenjuuri, keltamatara, rohtovirmanjuuri ja maarianverijuuri. Kyseiset kasvit ovat kauniita katsella ja useimmat niistä ovat kovin hyödyllisiä. Ne antavat myös uskottavuutta kynsilaukan kasvattajalle.

Maarianverijuuri, rohtovirmanjuuri ja keltamatara on hyviä indikaattoreita eräässä suhteessa. Missä niistä kasvaa ikäänkuin luonnonvaraisena on se merkki siitä, että paikalla on ehkä joskus jopa satoja vuosia sitten ollut aikansa mittapuiden mukaisen oppineen ihmisen hyötypuutarha. Keltamataraa voi kasvaa vanhojen kirkkojen ja pappiloiden ympäristössä tänäkin päivänä laajoilla alueilla. Tätä kasvia kerättiin ja kuivattiin paljon. Eihän koskaan tiennyt kuoliko kesällä vai talvella? Keltamataraa laitettin ruumisarkkuihin ja vainaja sai maata näillä Neitsyt Marian sänkyheinillä. Todellakin monissa maissa, myös Suomessa, keltamataraa on nimitetty Neitsyt Marian sänkyheinäksi, koska vanhan pyhimystarun mukaan Maria nukkui keltamataran oljilla. Esimerkiksi lajin englanninkielinen nimi Lady's Bedstraw viittaa tähän taruun. Toisen tarinan mukaan Jeesuksen seimeen laitettiin pehmusteeksi mataroita, sillä aasit olisivat syöneet muut kasvit. De Re Allii Sativin koeviljelmän välittömässä läheisyydessä kasvaa valtava määrä mesiangervoa, keltamataraa ja muutamassa esiintymässä on runsaasti rohtovirmanjuurta ja maarianverijuurta. Keltamatara on levinnyt usean neliökilometrin alueelle. Kesäisin voi ajaa teiden varsilla hyvinkin muutaman kilometrin matkan ja penkkojen ehdottomana ykköskasvina on heinäkuun vaihtuessa elokuuksi keltamatara.

Uuden kuun alkuun sopinee tämä laulu.

27. tammikuuta 2018

Katsaus tähän päivään ja ”Presidentit ja kynsilaukka”

ante diem VI Kalendas Februarias

""Ensi kuussa sprouttaa""
Ensi viikolla alkaa helmikuu ja silloin voimme jo sanoa että ensi kuussa sprouttaa. Tietysti tässä suhteessa Vanha Suomi on edellä muita ja korkeammilla levyksillä sprouttaus tapahtuu vähän myöhemmin. Jäätä on pohjoisen napaseudun ympärys-aluiella 1,6 miljoonaa neliökilometriä vähemmän kuin toistaiseksi pienimmän jääkatteen vuonna 2012-2013 tähän aikaan. Jokainen voi käydä ihmettelemässä asiaa tässä linkissä.

Vainojen uhrien muistopäivä
Tänään vietetään vainojen uhrien muistopäivää eli on tullut kuluneeksi jo 73 vuotta siitä kun Puna-armeijan joukot saapuivat Auschwitzin leirille vapauttaen sen. Tammikuun kahdeskymmensseitsemäs on iki-ajoiksi omistettu vainojen uhreille. Päätomittijaa on lukenut viime viikojen aikoina pieninä annoksina saksalaisen historioitsijan Miriam Gebhardtin teoksen ”Ja sitten tulivat sotilaat.” Kun sen lukee niin ymmärtää miksi eräässä maassa hakaristi on kielletty symboli, miksi natsi-tervehdys on pannassa ja miksi sellaista laulua kuin Horst Wessel ei saa esittää. O periculo!

Colin Boswellin kyseenalainen tarina
Itä-Euroopan juutalaisväestö koki lähes täydellisen hävityksen toisen maailmansodan aikana. Kuten tiedämme Itä-Eurooppaa saamme kiittää monesta kynsilaukka-lajikkeesta. Vaikea sanoa miten pitäisi suhtautua suuren ja kuuluisan englantilaisen kynsilaukka-farmin Colin Boswellin luomaan tarinaan joka kulkee lasipurppuroiden kasvuryhmään kuuluvan Mikulov-lajikkeen yhtydessä. Boswellin farmi jonka toimintaan hänen tyttärensä Natasha Edwards on tullut mukaan viime vuosina näkyvällä tavalla puhuu siitä kuinka juuri Mikulow oli erään etnisen ryhmän kynsilaukka-lajike. Mikulov on saanut nimensä määriläisen Mikulovin kaupungin mukaan. Mikulovin vanha historiallinen kaupunki on puolimatkassa Brnon ja Wienin kaupunkeja. Holokaustin eli juutalaisten kansanmurhan aikana saksalaiset ja heidän yhteistyökumppanisa tappoivat noin 263 000 juutalaista joiden alkuperä oli Tsekkoslovakiassa vuoden 1938 rajojen mukaan ennen Münchenin konferessia. Vuoden 1930 väestönlaskun mukaan tsekkien ja slovakkien maassa oli 356,830 sellaista ihmistä jotka saattoivat käsittää itsenä juutalaisiksi. Heistä noin 26 000 pystyi poistumaan maasta ennen vuotta 1941. Hävityksessä jäi eloon siis vain noin kuudesosa Böömin ja Määrin juutalaisista.

Boswellin farmi ei ole kovinkaan johdonmukainen luokitellessaan eri lajikkeita. Kun De Re Allii Sativi avaa tämän vuoden lopulla kaikenkattavat kynsilaukka-sivut ja mukana on ensi vaiheessa 60 eri lajikekuvausta runsaan kuva-, ja videomateriaalin kera niin Mikulov voi ola mukana katergoriassa ”myöhemmin täydentyvä lajikekuvaus.” Mikulov kasvaa nyt ensimmäistä kertaa koeviljelmällä tunnisteella D5. Mikulov on lasipurppura ja voi hyvinkin olla että kyse on samasta lajikkeesta kuin Vekan/Unikat. Tsekkien tehdessä vuonna 2014 heillä kaupallisessa myynnissä olleista lajikkeista hyvin uudenaikaisin menetelmin kynsilaukan lajikkeita koskevan dna-tutkimuksen ei siinä ollut mukana tunnistetta joka olisi ”Mikulov.” Boswell on antanut itsestään kuvan ns. ”kynsilaukan-metsästäjänä (Garlic Hunter) miettimättä ehkä kokonaisuutta, ja tässä on mitä ilmeisimmin kyse tyypillisestä kuviosta ja huonosti tehdyistä kotitehtävistä. Boswell on kaiketi saanut joskus takavuosikymmeninä kynsilaukkaa Tsekinmaalta tai jo peräti aikana jolloin tunnettiin Tsekkosslovakia-niminen maa. Asiassa on koomisista juuri se että tsekkiläiset eivät tunne tällaista lajiketta. Ehkä Boswellia ei ole syytä nimittää hautarosvoksi, mutta lasipurppura Mikulovin ympärillä oleva tarina on hieman kiusallinen.

Presidentit ja kynsilaukka
Huomisen kansallisen juhlapäivän aattona on aiheellista miettiä hieman tasavallan presidenttejämme leikillisessä sävyssä. Elikkä lyhyesti mikä kynsilaukka, kasvuryhmä tai jopa lajike tulee mieleen kustakin presidentistä. Arvioinnin ulkopuolelle jää istuva presidentti koska on mahdollista että hänen regnuminsa jatkuu vielä toisen kauden. Periaate on lähinnä japanilainen. Keisari saa varsinaisen historiallisen nimensä vasta kuoleman jälkeen. Mutsuhito sai nimen Meiji ja hänen pojanpoikansa Hirohito tunnetaan nimellä Shoowa. Samoin aikakausi jolloin kyseinen keisari oli valtaistuimella saa saman nimen. Nykyinen Japanin keisari on siis vielä vain pelkkä Akihito. Mutta asiaan...

Stålberg. Tasavallan isä K.J.Stålberg oli hyvin arvokas mies joka osoitti suurta avostusta myös virkaansa kohtaan ja kieltäytyi asettumasta ehdolle toiselle kaudelle. Hänen mielestään nin mahtavaa virkaa ei kukaan saisi pitää hallussaan enempää kuin kuutta vuotta. Tasavallan isä tuo mieleen kynsilaukan taksonomiasta lähinnä jonkin jalon Purple Stripe-ryhmän eli raitapurppuroiden edustajan ja lähinnä Red Grainin ja majesteettisuudessaan ja väritykseltään ehkä kauneimman kynsilaukan eli Samarkand/Persian Starin.

Relander. Relander joutui presidentiksi vahingossa ja oli siitä myöhemmin tavattoman kiitollinen päästyään eroon yliopisto-elämästä ja riidantäyteisestä akateemisesta kiipistelystä. Leppoisa omenanviljelijä tuo mieleen vähällä vaivalla ja vähäisellä viherkoneella suuren raapin tuottavan lasipurppuran. Makuasia on sitten mikä lasipurppura Relander on. Ehkä vähän rustikaalinen ja varsin tavallinen tsekkiläinen Vekan/Unikat.

Svinhuvudin järeä olemus ja se että hän oli karskin merikapteenin poika tuo mieleen ilman muuta polttavan makuisen Rocambolen. Svinhuvud sai kokea karkoituksen Siperiaan ja kovan talven. Isokokoinen mies muistuttavaa mahdollisesti polyploidin eli tupla-kromosomisen Ison venäläisen.

Kallio oli leppoisan oloinen mies mutta mies joka hoiti maatilaansa esimerkillisesti ja siinä samassa kohosi tasavallan presidentiksi. Kallio on ilmiselvä artisokka joka on ehkä olemukseltaan rönsyilevä ja kärsii joskus kylmästä keväästä. Oloihimme hyvin sopeutuva ja parhaimmillaan muhkea ja kauniin valkea raapin tuottava Messidor on ilmiselvä Kyösti Kallio.

Ryti on presidenteistämme suurin ja tuntemattomin. Ryti oli anglofiili aikana jolloin saksa oli ensimmäinen vieras kieli ja okkultismiin taipuvainen mies. Ryti oli nuoren tasavallan lapsi joka oli Suomen Pankin johtaja jo 35-vuotiaana voidaan luokitella lajikkeksi joka sprouttaa aikaisin. Olisi kiusaus luokitella hänet artisokaksi joka ottaa turbaani-moodin pohjoisissa oloissa mutta jos häntä katsotaan aitona Turbaanina niin teemme hänelle oikeutta ja De Re Allii Sativin koeviljemän näkökulmasta hän on A1 eli Sumsikil.

Mannerheim. Nec scire fas est omnia. "Ei sovi tietää kaikkea."

Paasikiveä on vaikea luokitella. Temperamenttinen ja kiukkuisena miehenäkin tunnettu Paasikivi voidaan sijoittaa ryhmään ”toistaiseksi luokittelematon.” Ei hänestä oikein saa marmoripurppuraa eikä muutakaan, mutta sellainen hurjimus kuin toistaiseksi luokittelmaton georgialainen lajike jona geenipankki IPK Gatersleben tuntee tunnisteella K 6014 sopii kuvaamaan miestä. Kyseinen kynsilaukka on maussaan ylitsekäymätön mitä tulee sen polttavuuteen.

Kekkonen on tietenkin vaikeasti luokiteltava kaveri. Ruotsalaiset nimittivät hän jo paljon ennen hänen pääministeri-aikojaan ”kuulalaakeri-aivoksi” kun hänen mielipittensä vaihtui saman keskustelun aikana useita kertoja. Kekkonen on ilman muuta kasvutapaansa tarvittaessa nopeasti ja radikaalisti vaihtava turbaani. De Re Allii Sativin koeviljelmän projekti ”Tourbillon” on ilmiselvä Kekkonen. Ruotsalaisten puheet sikseen ja annetaan tämä nimi loppujen lopuksi sen vuoksi että hän oli todellinen suuri ja tuntematon.


Koivisto on yhtä helppo valinta kuin oli Stålberg. Koivisto on kaikkialle sopeutuva ja varmakasvuinen marmoripurppura siperialainen joka on monikäyttöinen kynsilaukka kuten Koivistokin oli monipuolinen mies jos katsotaan työuraa ja hänen harrastuksiaankin. Elipä vielä pitkäänkin kuten myös Siperialainen säilyy pitkään. Tätä perustelua voisi jatkaa sivukaupalla mutta lyhyestä virsi kaunis.

Ahtisaari tuo mieleen Aasian purppuran. Aasian purppurat ovat suurelle joukolle tuntemattomia ja ne eivät saa arvostusta vaikka ne ovat hyvin kiitollisia vaatimattomissakin oloissa. Sitä voi käyttää ja arvostaakin. Useimmiten sitä ei kovin paljoa arvosteta mutta kun se on loppu huomaa kuinka sitä jää kaipaamaan. Hienoimmat Aasialaiset ovat kaikin puolin ”Nobel-tason lajikkeita.”

Halonen. Mikähän on jäänyt vielä lukematta joukkoon? Tarja on posliini joka kohoaa korkeammalle kuin muuta ja kestää kaikista parhaiten kylmät olosuhteet. Se on myös parhaimmillaan silloin kun useimpien elinkaari on jo laskemaan päin. Pitää muistaa että Halonen nousi ensimmäisenä naisena presidentiksi ja siihen vaaditaan ylvään ja ryhdikkään posliinin ominaisuuksia.


Niinistö. Kuten sanottua niin luokittelu tässä suhteessa saa odottaa. Mutta jottei jätetä miestä ihan tyhjän päälle niin sanotaan jotain hienoa ja kannustavaa:

Donec eris Felix, multos numerabis amicos. Tempora si fuerint nubila, solus eris.  ”Niin kauan kuin  sinulla menee hyvin, on ystäviäkin lukuisa määrä. Mutta jos olot käyvät pilvisiksi, jäät yksin (Tristia 1, 95.).

Tuula-Anneli Rantanen tulkitsi hyvin laulun Moskovan valot. Sitä ei käy kieltäminen. Idänsuhteet ovat olleet tärkeällä sijalla maamme presidenttien työssä ja itään päin pitää kynsilaukan ystävänkin katsoa kunnioittavaan sävyyn. Seuraava julkaisu ilmestyy kunhan Februarius-kuun  Kalendae-päivä koittaa. Mutta nyt päästetään ”lauantai-illan tyttö” Tuula-Anneli Rantanen vauhtiin: Moskovan valot.

20. tammikuuta 2018

Milleniaalien vallankumous ja kynsilaukka.

ante diem XIII Kalendas Februarias

De Re Allii Sativi on päättänyt lähteä kehittämään julkaisunsa sisältöä ja tästä lähtien useimmiten julkaistaan aina kirjoituksen aluksi pieni uutiskatsaus.


De Re Allii Sativi-uutimia — Yleistä pientä ja vähän suurempaakin.


Jäätä ennätysvähän Pohjoisnavan ympäristössä.
Ilmanala on kylmennyt ja tuskinpa kukaan kaipaa loskakelejä juuri nyt. Ainakin eteläisimmässä Suomessa on nähty leutojen pakkasten päiviä ja lunta varsin vähän. Maan jäätyminen tapahtui varsin nopeasti ja aina on olemassa vaara siitä, että kynnet jäätyvät maassa liian nopeasti. Katettujen penkkien viljemillä tätä vaaraa ei juuri ole.  Pohjoisnavan ympäristössä  jäätä on kuitenkin normaaliin nähden huomattavan vähän.

Talven toinen puolisko on alkanut.
Entisaikojen suomalaiset joille maan antimet olivat ensiarvoisen tärkeitä kiinnittivät paljon huomiota ajan ja päivien merkkeihin. Nyt kun on eletty Heikin päivän tietämiä jota pidettiin talven toisen puoliskon alkuna tarkkailtiin kaikkea mahdollista. Viljasta tuli olla jäljellä kaksi kolmannesta ja elikoiden rehusta puolet.  Heikinpäivästä odotettiin sään muuttuvan. Heikin päivän pakkanen lupasi hyvää vuotta hernesadolle, suojasää taas poutaista kesää. Heinäsadolle tiesi hyvää, jos pellot olivat vielä lumen peitossa. Nykyajan ihminen tultuaan ymmärtämään miten maailma on ja mataa ei tietenkään ajattele noin. Eletään kuitenkin leutojen pakkasten tammikuuta missä elellään.

Netflixin Rotten-sarjan kolmas osa.
Internetin käyttäjät lienevät joskus törmänneet Netflix-palveluun. Kyseisellä verkko-kanavalla on nähtävissä tällä hetkellä kuusi jaksoa käsittävä ROTTEN-sarja on kyllä varsin pydähdyttävää katseltavaa. Sarjan kolmas osa on nimeltään ”Kynsilaukka-konflikti.” Jos joku ei ole vielä Netflixin jäsen niin eipä hätää. Sarjaa pääsee katsomaan kirjautumalla Netflixin käyttäjäksi. Ensimmäinen kuukausi on ilmainen ja se ei sido mihinkään. Kynsilaukkakonfliktia pääsee katsomaan viidessä minuutissa. Jakson sisältöä en lähde sen paremmin tässä ruotimaan enkä suoranaisesti ota kantaa siihen kuka on ”roisto” ja kuka pyhimys. Se vain täytyy myöntää että ohjelman katselun jälkeen muutamia käsityksiä joitakin henkilöistä joutui aika tavalla muuttamaan. Nyt, muutaman päivän mentyä, ymmärtää muutaman jaksossa esiinyneen toimijan motiiveja paremmin ja joidenkin vielä paremmin. Joidenkin suhteen löytyy jopa ymmärrystä. Sarja Rotten on luonnollisestikin tekstitetty suomeksi.

                                     *           *           *


Milleniaalien vallankumous ja kynsilaukka

Milleniaalit ovat ns. Y-sukupolvi. He ovat syntyneet karkeasti ottaen vuosina 1980-1995 eli tämän sukupolvet vanhimmat ikäluokat tulivat täysi-ikäisiksi vuosituhannen vaihteessa. Milleniaali on tietenkin käsite jota käytetään pääasiassa länsimaissa. Milleniaali suhtautuu hyvin varauksellisesti edellisten sukupolvien arvoihin ja normeihin ja heillä on selkeä taipumus asettua auktoriteetteja vastaan. On sanottu että he ja tietenkin heitä seuraava digi-natiivien sukupolvi muuttavat maailman jossa elämme aivan perusteellisesti. Milleniaalit ovat tietyllä tavalla kärsimättömiä eivätkä jaksa kuunnella ”vanhojen fossiilien” jaarittelua. He katsovat netistä miten asiat on ja toimivat. Milleniaalit ovat myös hyvin luova sukupolvi joa etsii uusia ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin asioihin.

Vuoden 2017 maalikuussa arvovaltianen yhdysvaltalainen Fortune-lehti julkaisi artikkelin jossa pohdittiin sitä kuin milleniaalit tulevat muuttamaan iki-ajoiksi amerikkalaisen maatalouden rakenteet. Huomiota sai myös käsite ”hyperlähi-ruoka.” Tavallaan kansakunta, amerikan yhdysvaltalaiset, ovat palaamassa maan perustajien juurille. Maan valloittanut ihmisjoukko tuotti ruokansa aivan itse. 1900-luku merkitsi Yhdysvalloissa ruuantuotannon teollistumista. Nyt mikro-farmeja nousee kaikkialle, kaupunkien kerrostalojen katoille ja talojen pihoille. Näistä pienistä volyymeista kasvaa lopulta valtavan kokoluokan saava ”uusi maatalous.” Lopulta uusi maatalous tulee työllistämään suuren joukon uusia toimijoita. Kyse on uudesta elämäntavasta jossa pienen farmin pyörittäminen on aivan luontevaa sivutoimena.

Maatalous myös koneellistuu. Lennokit, automatisoitu traktorityö ja robotiikka ovat jo monen farmin arkipäivää. Milleniaalien ajattelutapa näkyy kaikessa. Milleniaalien kapinahenki on luonut myös uudelleen ohjautuneita markkinoita ja paljon itsenäisiä, suurista maatalousjäteistä riippumattomia itsenäisiä toimijoita. Korkealaatuisista tuotteista ollaan myös valmiita maksamaan parempi hinta. Hyvällä tavalla ääriesimerkkinä tästä voi olla sadan eekkerin (40 hehtaaria) tila joka tuottaa korkealaatuisen sadon jostain erikoiskasvista josta saa paljon korkeamman tuoton kuin viljelemällä vaikkapa 10000 (4000 hehtaaria) eekkeriä maissia joka lopulta päätyy etanolin raaka-aineeksi.

Kynsilaukka on yksi hyvä esimerkki erikoiskasvista ja nyt puhutaan kaikkein korkeimpien standardien mukaisesta tuotteesta josta voi saada yhdysvalloissa jopa 48 dollaria kilolta. Suomen oloissa edellä kuvatun kaltainen esimerkki voi toimia varsin huimassa suhteessa. Katsotaanpa asiaa roomalaisten kanssa.

I Eekkerin alalla voi tuottaa viiden vuoden nousujohtoisen suunnitelman viimeisenä vuonna 2000 kiloa korkeatasoista käsityömenetelmällä tuotettua kynsilaukkaa. Viljelyalaa tarvitaan tuohon puoli eekkeriä eli 0,2 hehtaaria. Aarilta saadaan sata kiloa ja sen alalla on 70 metriä 60-senttiä leveää penkkiä jossa juoksupenkkimetriä kohden on 20 kynttä. Tulevan sadon raapien keskipaino on vähintään 70 grammaa.

II Edellä kuvatun viljelyalan tuotto on noin 70000 euroa kun otetaan huomioon myös kukkavarsista saatu sato. Kuivatun ja korkeatasoisen kynsilaukan kilohinnaksi on tässä laskettu 30 euroa ja skeippien kilohinnaksi 15 euroa. 2000 kiloa kynsilaukkaa menee helposti kaupaksi jos jakelukanavia on kehitetty monipuolisesti viiden vuoden projektin aikana.

III Viljelemällä hehtaarin jotain viljaa saat keskimäärin 3500 kilon hehtaarisadon. Viljan myyntihinta tämän päivän mukaan on reilusti alle 200 euroa tonnilta. Näillä muuttujilla saadaan hehtaarin tuotoksi noin 600 euroa.

IV Jotta viljelijä saisi kasaan 70000 euroa viljelemällä viljaa tarvitsee hän 117 hehtaaria peltoalaa. 117 hehtaaria on 585 kertaa 0,2 hehtaarin ala! Tuottaakseen em. määrän viljaa tarvitsee hän maataloustukiaisisia, valtion maksamaa rahaa, noin 50000 euroa. Polttoainetta kuluu viljan tuottamiseen valtaisia määriä.

V Kahden tonnin kynsilaukkasadon tuottaminen onnistuu sivutyönä jos työvaiheet on järkeistetty ja kausityövoimaa on saatavilla. Kausityövoimaa on aina saatavilla.

VI Näitä kahden tonnin projekteja mahtuu Suomeen satoja. Jos tällaisia itsenäisiä viljelmiä joita eivät käy kyyläämässä mitkään luomutarkastajat olisi vaikkapa 500 kappaletta niin korkeimman laatuluokan tavaraa tuotettaisiin miljoona kiloa eli tuhat tonnia.

VII Kyse ei ole ainoastaan kynsilaukasta vaan myös perunasta, porkkanasta, eri sipuleista ja monesta muusta kasvista. Joku tietysti sanoo että onhan meillä jo ”Hyötykasvi-yhdistys.” Milleniaalit katsovat kuitenkin kaikkea virallista ja instituution aseman saanutta patsastelua varsin karsaasti.

Pöytä on siis katettu nuoren milleniaalin mielenlaadun omaaville ihmisille. Viime kädessä noihin sukupolvi-luokitteluihin ei pidä takertua kirjaimellisesti. Vanheneva ihminen ellei peräti todellinen seniorikansalainenkin voi löytää itsestään milleniaalin ja jopa digi-natiivin. Tähän loppuun sopii eräs laulu kunnon talven ja jääkiekon maasta. Sana "talvikin" taitaa siellä vilahtaa. Neil Young ja Four Strong Winds.

12. tammikuuta 2018

Talviversot.

Idibus Ianuariis

tasavaltalaisella tyylillä.

Niin olemme jo pitkällä tätä vuotta että on Nuutinpäivä ja Ianuariis-kuun idus-päivä. Tähän päivään viimeistään päättyy joulunaika jota nykyään auringonlaskun maissa vietetään. Kynsilaukan ystävä katsoo jo kevääseen ja on aina toiveikas. Joka katsoo pohjoisen napaseudun tilannetta voi olla päätyä epätietoisuuden tilaan. Nimittäin näinä aikoina ei normaalisti Arkangeliin purjehdittaisi eikä korkeille leveysasteille Grönlannin länsirantaa, ja Tsuktsien meren rantaan lyövät oudon lämpimät aallot. Tänään De Re Allii Sativi julkimoi sadanneljännenkymmenennenneljännen avauksnsa.

Kynsilaukka, kuten tiedämme, antaa viitseliäälle harrastajalle ja kasvattajalle useamman sadon. Pääsadon useimmat tietävät ja ymmärrys kukkavarsista kasvaa. Kuivaamattomana myytävä lähinnä artisokkien ja hopeakuorten tuoresato joka on tarkoitettu syötäväksi salaatin tavoin pitää erottaa varsinaisesta kuivattavaksi aiotusta kasvustosta. Tätä on pidettävä kolmantena satona. Vähemmän tunnettuja ovat talviversot ja kevään lopulla valmistuvat ulkoilmassa kasvatetut versot.

Omavarainen kynsilaukan harrastaja ja kasvattaja luonnollisestikin tuntee kasvuvarmat artisokka-lajikkeet ja tähän satotuotteeseen sopivat hopeakuoret. Niitä hän on varannut juuri talven varalle aikaan jolloin myötäauringon kehrä kasvaa kasvamistaan taivaanradalla. Isommat kynnet näiden kasvuryhmien lajikkeista, joita ei saa pitää kynsilaukkaperheen vähäisinä veljinä, hän varaa sopiviin uunissa kypsennettäviin talviruokiin. Useimpien talviversojen kasvatukseen soveltuvien lajikkeiden raapeista hän saa talviversojen kasvatukseen soveltuvia kynsiä kuudesta kahdeksaan.

Talviversojen maku on hienoin  mitä kynsilaukka missään muodossa voi tuottaa. Talviversot kasvatetaan sisätiloissa ja mieluiten etelään avautuvan ikkunan ääressä. Luonnollinen ja kiirehtimätön kasvu tuottaa parhaan maun. Yksi kynsi vaikka ne olisi aseteltu vieri viereen kasvualustalleen ja niiden alla olisi vain kolmetuumainen kerros multaa voi tuottaa versoa hyvinkin anglosaksisen jalan verran. Versojen leikkaus voidaan tehdä niiden ollessa viiden tuuman mittaisia. Tämän jälkeen sen voi toistaa kaksi kertaa ennen kynnen voiman ehtymistä.

Mitä pitemmälle kevät etenee sitä nopeammin talviversot saavuttavat ensimmäisen korjuunsa ajankohdan. Tapaninpäivänä ruukkuihin istutetuista kynsistä voidaan tehdä ensimmäinen leikkuu Nuutinpäivän lähestyessä eli reilun kahden viikon mentyä. Kun taas ollaan helmikuun lopulla tällainen kasvu saadaan aikaan kymmenessä päivässä. Järkevä harrastaja porrastaa kasvatuksen kymmenen päivän intervallin mukaisesti. Näin hänellä on kasvatuksessa aina kolme erää versoja.

De Re Allii Sativi on tänään julkaissut talviversojen kasvatusta kuvaavan elokuvan. Elokuva on katseltavissa tämän linkin välityksellä.

Tänään De Re Allii Sativin toimitus mietti myös kotvan aikaa mikä olisi kaikista tasavaltalaisin minkään maan kansallislaulu. Lopulta oivallus, kun se koitti, oli siinä että se on Ranskan läpeensä tasavaltalainen Marseljeesi. Se on myös hyvin roomalainen ja sen tasavaltalaisen ajan hyveitä henkivä laulu. Grossi on nyt täynnä ja sen kunniaksi Marseljeesi.

10. tammikuuta 2018

Kiinalainen juttu!

ante diem III Idus Ianuarias

Pohjoisen napaseudun jääkäyrä, kuten otsikkokuva kertoo, ei mene vieläkään putkeen. Kaiken lisäksi kuva ja käyrä ei kerro sitä mikä on jään paksuus. Putkesta ollaan ulkona mutta Kanadassa ja Jenkkilässä körvistellään jäähelvetissä. Kainuussa on kärsitty tykkylumesta, mutta se on kevyt kuuraisu siihen verrattuna mitä joskus koetaa Quebeckissa. Jäämyrskyn koittaessa koko maakunta on yhtä jääpuikkoa. No toki siellä on ymmärretty rakentaa sähköjohdot vähän paremmin ja kaapeloinninkin suhteen on oltu edistyksellisempiä

Kiinalaiset ovat maailman suurin kynsilaukan tuottaja. He, siis kiinalaiset, ovat syöneet kynsilaukkaa aivan valtaisia määriä historian saatossa. Kynsilaukan syönti on varmasti vaikuttanut heihin ja lisännyt varmasti tuon kansan viisautta. Kiinalaiset eivät ole näihin päiviin saakka olleet kovin innostuneet ilmastosopimuksista. Nyt on nähtävissä pientä innostusta asiaan

Vaan  onkohan  asia niin,  että  homma  on kaatunut  lähinnä  perustavaa  laatua  olevaan  virheeseen.  Ehkä vain yritettiin varsin  yksipuolista  ratkaisua  joka  olisi  estänyt  ilmaston  lämpeämisen.  Otetaanpa  tähän  oppia  vaikkapa  Pohjois-Amerikan  NHL-liigasta  jossa  solmitaan  ns.  kaksisuuntaisia  pelaaja-sopimuksia.  Jos  sinulla  on  yksisuuntainen  pelaajasopimus  niin  saat  saman  palkan  pelasit  sitten  ylemmässä  tai  alemmassa  liigassa.  No  tähän  ilmastonmuutosasiaan  ei  tätä   periaatetta  oikein  voida  soveltaa  mutta  tuo  nimitys  “kaksisuuntainen”  ansaitsee  tulla  käyttöön,  tosin  eri  merkityksessä.

Nimittäin  voi  olla  niinkin  että  tavoitteet  oli asetettu  aivan  liian  matalalle  kun  ilmastosopimuksesta  tehtiin  yksisuuntainen  eli  tavoiteltiin  vain  ilmaston  lämpenemisen  estämistä  tulevien  vuosikymmenten  aikana.  Eihän  tuossa  ole  edes  yhtikäs  lainkaan  älyllistä  kunnianhimoa.  “Tyhjän  saa  pyytämättäkin”  sanoisi  tähän  Roope  Ankka.  Eikö  ole  aika  kummallista  että  ilmastosopimuksesta  on yritetty tehdä aivan  väen  väkisin  juuri  yksisuuntaista.  Jos  siihen  olisi  otettu  mukaan  vaatimus  siitä,  että  ilmasto ei  saa  kylmetä  seuraavan  sadan  vuoden  aikana  keskimääräisesti enemmän  kuin  -2  astessa  celssiusta  niin  ehkäpä  kiinalaisetkin  olisivat  innostuneet  siitä  paljon enemmässä  määrin jo alusta alkaen.  Samalla  tällainen  tavoite  olisi  herättänyt  paljon  enemmän  älyllistä,  jopa  suorastaan  filosofista  mielenkiintoa  asiaan.

Pitäisi  kuitenkin  muistaa  se,  että  ikuisen  keskustan  valtakunnan  han-pojille  on  aika  turha  mennä  sanelemaan  mitään  tiukkoja  vaatimuksia.  Meidän  on  vaan  niin  vaikea  uskoa  sitä  että  heillä  on  oma  rytminsä  tajuta  asioita  ja  panna  niitä  toimeen.  Kiinassa  esimerkiksi  dynastianvaihto  on  vienyt  aina  monta  sukupolvea.  Meidän  pahanhajuisten  ja  huonotapaisten  auringonlaskun  maan  ihmisten  on  turha  arvostella  kiinalaisia.  Vaikka  kiinalaiset  ovat  kirjanneet  uuteen  perustuslakiinsa  ns.  ihmisoikeusvaatimuksen  niin  he  käsittävät  asiat  hiukan  eri  tavalla  kuin  me.  He  ajattelevat  asioita  hierarkisesti  ja  tällä  hetkellä  Kiinan  johtajille  merkitsee  enemmän  ihmisten  vaatettaminen,  ruokkiminen  ja  se  että  jokaisella  on  riittävän  hyvä  asunto  välttämättömine  mukavuuksineen.  Muutaman  rikollisen  teloittaminen  voi  länsimaissa  tuntua  kauhealta  mutta  kiinalaisen  mielestä  siinä  ei  ole  mitään  kummallista.  Kukaan kiinalainen, ei kukaan heidän mahtavista johtajistaan eikä vähäisinkään "riisinpolkija" halua nähdä uudelleen sellaista sekasortoa kuin Maon aikainen kulttuurivallankumous oli. Ei sellaista sekasortoa eikä pienempääkään nahinointia. Kaikki haluavat rauhaa ja menestyksellisä aikoja; poikia, tyttöjä ja kivitaloja. Kiinalaisten  kiinalainen  identiteetti  on  vieläpä  kasvamaan  päin  ja  kun  maailma,  jos  se  kapitalistisena  mielii  säilyä, on  rähmällään  Kiinaan päin  niin voidaan  kysyä:  onko  Ikuinen  Keskustan  Valtakunta  koskaan  ollut  näin  mahtava?

Että  jos  vaadimme  heiltä  meidän  näkökulmastame  suurten  asioiden  ratkaisemista  parissa  vuodessa  erehdymme  hyvin  perusteellisesti.  Kiinalaiset  kyllä  tajuavat  asian  itse  kunhan  siihen  annetaan  tarpeeksi  aikaa.  Ehkä  viesti  olisi  mennyt  perille  paremmin  heti alkuunsa jos  heille  olisi  puhuttu  nimenomaan  kaksisuuntaisesta  ilmastosopimuksesta.  Tyytyväiset,  jos  kohta  salaovelat  ilmeet  olisivat  levinneet  kitanien  kasvoille  ja  kämmenet  olisivat  menneet  paidanhihojen  suista  sisään,  oikea  käsi  vasemmasta  ja  vasen  oikeasta,  ja  tätä  olisi  seurannut  syvä  ja  kohtelias  kumarrus.  “Kaksisuuntainen  ilmastosopimus.  Tähän  on  koira  haudattuna.  Olkoon  haudattuna!  Tärkeintä  että  on  koira,  oli  se  haudattu  tai  ei,  ja  sen  koiran  syömme  me.”  Tyytyväisenä  keltainen  mies  olisi  voinut  todeta:  Vihdoinkin  viisautta  lännestä;  EX  AURORA LUX." Sitä se kynsilaukan syöminen teettää, noin pitkällä tähtäimellä! Mutta kuinka kaunis sointi onkaan bambuhuilussa.

4. tammikuuta 2018

Johan on hödyllinen kasvi — Plinius vanhemman mietteitä kynsilaukan lääkinnällisestä käytöstä

Nonis Ianuariis 

Viime länsimaisen ajanlaskun mukaisen novembris kuun kalendae-päivänä De Re Allii Sativi julkimoi avauksen joka käsitteli roomalaisen luonnonhistorioitsijan Plinius vanhemman oppeja kynsilaukasta noin yleensä. Mitä Plinuksesta voidaan noin yleisesti ja lyhyehkösti sanoa tuli kerrotuksi jo tuossa avauksessa ja tämän kirjoituksen paremmaksi ymmärtämiseksi suositellaan sen lukemista uudelleen. Plinus omistaa masiivisessa teoksessaan kaksi erikseen otsikoitua kappaletta kynsilaukalle. Nyt Suomen kielelle käännetty kappale käsittelee kynsilaukan käyttöä lääketieteellisissä tarkoituksissa.

Suuria vaikeuksia tuotti koko tekstin ensimmäisen lauseen kääntäminen. Lopuksi päädyttiin hyvin dynaamiseen ja mahdollisimman lyhyeen suomenkieliseen vastineenseen. Englanninnoksissa tämä vaikeasti ymmärrettävä lause käännettään kovin kommentoivalla tavalla. Vaikka tämän blogin lukijoista kaikki eivät ymmärrä latinaa niin näytettäkööt tässä miten ensimmäinen lause kulkee kuten se Plinius vanhemman sanelusta lähti:

”Alio magna vis, magnae utilitates contra aquarum et locorum mutationes.”

John Bostockin normaali-aseman saanut englanninkielinen käännös lukee sen näin:

”Garlic has very powerful properties, and is of great utility to persons on changes of water or locality.”

Itse päädyin lopulta melkein koko päivän pähkäiltyäni tällaiseen sanamuotoon:

”Kynsilaukassa on paljon voimaa, siitä on paljon hyötyä seikkoihin jotka juontuvat muutoksissa vesien ja paikkojen suhteen.”

Loppu olikin sitten varsin helppoa. Käännöksessä on pyritty yksinkertaiseen ja tasavaltalaiseen tyyliin. Missä teen eron Bostockin suhteen on yksinkertaisuus. Selittely on turhaa; alkulausetta seuraava teksti  kertoo kyllä mistä on kyse.

Pitkästä aikaa netti nosti kätensä pystyyn muutamassa kohden jouduin turvautumaan vanhaan Oxford-laamettiin. Kuten voimme lukea niin kynsilaukan uskottiin auttavan entisaikoina vaivaan kuin vaivaan. Tekstiä joudun kuitenkin kommentoimaan kuudessa kohtaa. Tekstissä on muutama hyperlinkki jotka toimivat viitteen tavoin. Että eiköhän nyt vain lueta ja ihmetellä entisaikojen ihmisten menoa ja ajatusmaailmaa.

Plinius vanhempi

NATURALIS HISTORIA  20:23
 

Kynsilaukka — 61 lääkinnällistä hyötyä

"Kynsilaukassa on paljon voimaa, siitä on paljon hyötyä seikkoihin jotka juontuvat muutoksissa vesien ja paikkojen suhteen. Pelkästään sen haju ajaa pois käärmeet ja skorpionit, ja, kuten joten jotkut ihmiset sanovat, se hoitaa kaikki kaikki haavat mitä villieläimet voivat tehdä, joko nautittuna juomana tai ruuan kera, tai ulkoisesti käytettynä. Nautittuna viinin kera on se parannuskeino haemorroïn pistokseen (Nootti 1) varsinkin jos sitä käytetään oksetuslääkkeenä. Meidän ei pidä hämmästyä myöskään, että kun se on tehokasta lääkettä päästäisen puremaan, huomaamme että se voi neutralisoida akotiniinin (Nootti 2) joka muutoin tunnetaan leijonankarkoitteena. Se neutralisoi myös hullunkaalin, ja parantaa koiranpuremat kun se on sekoitettu hunajan kanssa. Sitä käytetään myös lääkejuomana käärmeiden pistoihin, ja sen lehdet öljyyn sekoitettuina ovat arvokas linimentti kehon mustelmiin, senkin jälkeen kun ne ovat laajentuneet ja muodostavat rakkuloita.

Hippokrates oli myös sitä mieltä että tuoksutus joka tehdään kynsilaukalla edesauttaa jälkeisten poistuloa. Hänellä oli myös tapana käyttää kynsilaukan tuhkaa öljyyn sekoitettuna hoitamaan pään vuotavia haavoja. Jotkut henkilöt ovat määränneet keitettyä kynsilaukkaa astma-potilaille, kun taas toiset ovat antaneet sitä raakana. Diocles kuvaa sitä, että se yhdessä rohtosapen kanssa otettuna viipaloidun viikunan kera turvotukseen edesauttaa navanseudun tyhjenemistä. Nautittuna tuoreeltaan laimentamattomassa viinisstä korianterin kera on se vieläkin tehokkaampi tähän tarkoitukseen. Jotkut ovat antaneet sitä astman hoitoon maitoon pikottuna. Praxagoraalla oli tapana määrätä kynsilaukkaa viiniin sekoitettuna keltatautiin ja myös öljyyn ja kasvisliemeen sekoitettuna luusärkyyn. Hän käytti sitä myös samankaltaisella tavalla, linimenttinä kaulan struuma-kyhmyihin. Entisaikojen ihmiset antoivat raakaa kynsilaukkaa hulluuteen, ja Diocles antoi sitä keitettynä aivonkalvontulehtukseen. Murskattuna etikan ja veden kanssa se on hyvin käyttökelpoinen kurlausneste kurkkupaiseisiin.
 

Kolme kynsilaukan raapia etikkaan murskattuna antaa helpotusta hammassärkyyn ja samanlainen vaikutus saadaan aikaan huuhtomalla suuta kynsilaukka-keitteellä tai laittamalla sen paloja reikäiseen hampaaseen. Kynsilaukan mehua hanhenrasvaan sekoitettuna on joskus ruiskutettu korviin tai otettu juomana. Samalla tavalla ruiskutettuna yhdistettynä etikan ja salpietarin kanssa se ehkäisee satiaisia ja porrigon (Nootti 3). Keitettynä maitoon, tai vaihtoehoisesti murskattuna ja sekoitetuna pehmeään juustoon on se parannuskeino mahatulehdukseen. Käytettynä samalla tavalla ja nautittuna herneiden tai papujen kera on se hyvä äänen käheyteen, mutta yleisesti ottaen se on hyödyllisempää kypsennettynä kuin raakana; keitettynä kuin paahdetuna, viimeksi mainitussa muodossaan se on kuitenkin hyödyllisempää äänelle.
 

Oxymelissä (Nootti 4) keitettynä sillä on karkotus-vaikutus lapamatoihin ja muihin suolisto-matoihin ja  siitä valmistettu liemi on parannuskeino ummetukseen. Kynsilaukan keitettä levitetään paikallisesti ohimokipuihin ja keitettynä ja sitten murskattuna hunajaa on se hyvää rakkuloihin. Kynsilaukkakeite kirkkaan rasvan kanssa, tai maidon kera on erinomaista yskään ja kun jotakin vaivaa verinen sylki tai on limaisuutta voidaan sitä paahtaa kuumassa tuhkassa ja ottaa hunajan kera samassa suhteessa.
 

Kouristuksiin ja murtumiin sitä määrätään suolan ja öljyn kera ja sekoitettuna rasvaan sitä käytetään jos epäillään olevan kasvaimia. Sekoitettuna rikkiin ja hartsiin kynsilaukka poistaa nesteet fistuloista (Nootti 5) ja käytettynä pihkan kanssa se irroittaa jopa iilimadot haavoista. Kun kyseessä on lepra, jäkälä tai ihon tulehdus toimii se puhdistusaineena ja vaikuttaa parantavasti yhdessä tuoreen meiramin kanssa tai muutoin tuhkattuna linimenttinä öljyn ja garumin  kanssa. Sitä käytetään samalla tavalla myös ruusuun ja tuhkattuna ja sekoitetuna hunajaan se korjaa mustelmaiset tai kalvakan pilkkuiset kasvot normaalin värisiksi. On myös yleinen uskomus että kun sitä nautitaan ruokana ja juomassa se on parannuskeino epilepsiaan. Kynsi sitä, otettuna kuivan viinin kera joka sisältää kolikon painon verran keltaputkea saadaan malariaa lievittävä vaikutus.
 

Kynsilaukka parantaa myös yskän ja märkivän rinnan, ja jos ne ovat kovin voimakkaita, ja mielitään saada vaikutus on seuraavaa menetelmää noudatettava: se tulee keittää murskattujen papujen kanssa ja sitä tulee nauttia ruokana kunnes hoito on täysin vaikuttanut. Se on myös unettavaa, ja yleensä ottaen se tuottaa kehoon ylimääräistä punakkuutta. Kynsilaukka toimii myös afrodisiakkina kun se murskataan tuoreen korianterin kera ja nautitaan sekoittamattoman viinin kanssa. Vaivat jotka ilmenevät sen käytön myötä ovat näön hämärtyminen ja ilmavaivat, ja jos sitä nautitaan suurissa määrin se vahingoittaa mahaa ja aiheuttaa janoa.
 

Näiden yksityiskohtien lisäksi on sanottava että kun siipikarjalle annetaan kynsilaukkaa spelttijauhoon sekoitettuna auttaa se niitä pituitan (Nootti 6) hyökkäyksiltä. Väitetään että vetojuhdat pystyvät virtsaamaan paljon helpommin ja ilman mitään kipuja jos niiden sukuelimiin hierotaan kynsilaukkaa."


Nootti 1. Haemorroïn pistos. Kyseessä on joku verenvuotoa aiheuttava pistiäinen tai mato.
Nootti 2. Akotiniini. Aitoukonhatun juurimukuloista saatava alkaloidi jota on käytetty myrkkynä.
Nootti 3. Porrigo. Porrigo larvalis. Harvinaiseksi käynyt viruksen aiheuttama ihotauti.
Nootti 4. Oxymel on hunajan, veden ja etikan seos.
Nootti 5. Fistula on  lähinnä keskiruumiin seutuville syntyvä kudosten sisäinen ontelo joka syntyy vaikkapa pahan ruhjeen seurauksena. Se täyttyy yleensä nesteellä.
Nootti 6. ”Pituita.” Tässä kohden turvaudutaan Pliniuksen teoksen kymmenennen kirjan kappaleeseen 78. Mitä Plinius lopulta tarkoittaa jää selvittämättä.


Lopuksi vaikka tällaista kevennystä. Tässä Nino Rotan sävellyksessä on jotain ikiaikaista roomalaista. Ja onhan nyt koittanut loppiaisaattokin. Loppiaisaatto on saman miehen kirjoittama näytelmä kuin Romeo ja Julia. Siis teema elokuvasta Romeo ja Julia.

Kääntäjän loppuhuomautus

Tämä käännös on tehty puhtaasti ns. akateemisesta ja yleisinhimillisestä lähtökohdasta. Tarkoitus on ollut valottaa kynsilaukan ja sen käytön historiaa. Halu on ollut tehdä pieni ja vaatimaton kultturiteko joka voi ilahduttaa tämän blogin lukijoita. Jos joku haluaa kokeilla noita em. hoitoja tekee hän ne luonnollisesti omalla vastuullaan.

Terv. De Re Allii Sativin toimitus / indy romanus et alii.