188 janoista isoa venäläistä ja egyptiläinen raapi.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Janoisia ne ovat kuten aikaisempinakin vuonna ja nyt niitä on vallan kasvanut joukko. Yksi toukokuinen sateinen viikonloppu ei asiaa muuttanut. Kun liikutaan hellerajoilla niin vettä menee ja paljon. Kasvua on ollut tuuman verran päivässä. Siis kaksi ja puoli senttiä. Kahdessa päivässä se tekee viisi senttiä ja neljässä päivässä kymmenen senttiä. Tietysti lopullinen kesäkattaaminen vähentäisi veden kulukkia, mutta lämmin sää edesauttaa vielä rikkaruohojen itämistä ja ne on kyllä helpompi ottaa kiinni ilman kattausta. Lämmin ja hautova kate saa rikkaruohot kukoistamaan. Siis ensin tuhotaan mahdollisimman paljon rikkaruohoja ja sitten lopullinen kesäkattaus tuoreesta ruohosta.

Mutta kuinka paljon isoja venäläisiä ”juoppoja” voi sitten juottaa. Vastaus on yksinkertainen. Jos penkki on hyvin vettä johtava niin varmasti kymmenen litraa viittä juoksupenkkimetriä (80 cm) päivässä helleaikaan ei ole paljon. Jos kasvilla on korkeutta jo 80 senttiä niin juuret ovat syvällä ja kasvi ei aivan heti näänny vedenpuutteeseen. Kynsilaukan juurten ravinteenotto ja vedenotto siinä samassa ei ole kovinkaan tehokas. Kasvi tekee myös vaakasuoraan penkin pinnan alla kulkevia juuria, ja jos penkin pinta on varsin kuiva neljän tuuman paksuudelta niin kyllä sekin näkyy kasvin koossa.  Parasta kastelua on kuitenkin aivan oikea sade.

Jos syksy oli lämmin ja erikoinen niin on myös tämä kevät. Isot venäläiset ovat tästä oiva esimerkki. Vastaavaa kasvua ei vielä ollut viimä vuonna edes Kustaanpänä.  Jos kasvin viherkoneen kasvu kävisi samalla nopeudella vielä kolme viikkoa niin olisihan siinä tuloksena järkyttävä kokoluokka. Raja tulee jossain vastaan. Mitä jää odottamaan on missä vaiheessa kasvi lähtee tekemään kukkavartta. Ei olisi mikään ihme jos niin kävisi jo sydänsuven koittaessa juhannuksena.

Nyt kun kynsilaukan muunnoksia on maassa hieman enemmän kuin edellisinä vuosina näkee hyvin sen miten kasvu vaihtelee kasvuryhmien sisälläkin. Tietysti Isot venäläiset saivat penkkinsä pohjalle kaikista eniten hyvää orgaanista ainesta, ja kyseiseen suurpenkkiin  tehtiin satoja kastematojen pakkosiirtoja. Ja kuten sanottua niin olivathan kaikki maahan menneet kynnetkin melkoisen suuria. Varmasti monet muunnokset ottavat suuren ja mahtavan Ison venäläisen etumatkaa kiinni mitä enemmän kesä edistyy.

Kaupasta saa jo tuoretta egyptiläistä raapia. Otsikkokuvassa egyptiläinen on löytänyt toisen egyptiläisen ja ihmetys on aikamoinen. Raapi avataan pian ja mikäli ulkoiset tuntomerkit pitävät paikkansa niin kyseessä ollee Silverskin-ryhmään kuuluva muunnos. Raapissa on ainakin 22-25 kynttä ulkoisen tarkastelun perusteella. Egyptiin mahtuu muitakin kuin kissoja ja maa on melkoinen maatalousmaa. Vilja-satoja saadaan vuodessa useita. Kynsilaukan viljelyäkin harjoitetaan jättimäisissä mittasuhteissa. Sadot ovat olleet viimä vuosina noin 300 000 tonnia eli 300 000 000 kiloa, siis kolme sataa miljoonaa kiloa. Jos kaikki egyptiläinen kynsilaukka tuotaisiin Suomeen niin sitä riittäisi jokaiselle noin 56 kiloa. Egyptiin mahtuu paljon maataloutta ja koko Niilin suisto on yhtä peltoa ja puutarhaa ja maassa on kuusi suurta keidasta; Al-Faijjum; Bahariya; Farfara; Siwah; Dhakla ja Kharga. Nuo keitaat ovat vallan suuria ja kaikki kokoluokassa 1300-1700 neliökilometriä. Vertailukohdaksi voimme ottaa Viitasaaren kokoluokassa olevat kunnat. Kyllä Mizrajimin maahan mahtuu, kissoja, kynsilaukkaa ja ihmisiäkin.

Egyptin tuotanto on vielä aika pientä jos sitä verrataan kiinalaisten touhuiluun. Kiinassa tuotetaan kynsilaukkaa vuodessa noin 20 000 000 tonnia joka on 67 kertaa enemmän kuin egyptiläisten tuotanto. Kiina tuottaa neljä viidesosaa maailman kaikesta maailman kynsilaukasta. Yhtä kiinalaista kohden Kiina tuottaa kynsilaukkaa vajaat 15 kiloa. Vietäväksikin tavaraa riittää. Tosin sika-influenssan pahan epidemian vuonna 2009 Kiinan omat varannot uhkasivat loppua. Kova on kulukki Kiinan mailla. Tulee mieleen tietyt suositukset. Jos jokainen suomalainen söisi keskimäärin 7 grammaa raakaa kynsilaukkaa päivässä tekisi se vuotta kohden 2,5 kiloa. Vuosikulukki olisi 13 500 000 kiloa. Ja tuo kolmetoista ja puoli miljoonaa kiloa olisi vain 4,5% Egyptin vuosituotannosta.

Viimä päiviin on erään kauppaketjun suurimmista myymälöistä on myös saanut erinomaista Virossa tuotettua talvivalkosipulia. Kynnen kalvot ovat siinä paljon tiukemmassa kuin tyypillisessä Rocambolessa. Voimakkuus on tietystikin aivan omaa luokkaansa. Kyseisestä muunnosta meni maahan loppusyksystä ja vielä joulun aikaankin. Kyseiset kynnet lähtivät kasvuun käytännössä ilman miehistötappioita. Joulun aikaankin maahan menneistä kynsistä on menetetty vain vajaa kymmenesosa. Voisihan kyseessä olla tietysti jokin Posliini-kasvuryhmään kuuluva muunnos. Viime aikoina ostetut kynnet ovat raudankovia ja äärimmäisen voimakkaan polttavia. Mehukkuus ei ole samaa luokkaa kuin Isossa venäläisessä, Rocambolessa. Kasvutapa ja varren morfologiset piirteet kertovat kyllä heinäkuulla mistä on kyse.

https://www.youtube.com/watch?v=pPlqhO-Di6o

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.