Pieni aloittava välikatsaus seitsemännen kuun Iduksena.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Idibus Septembribus

On siis jo seitsemännen kuun Idus-päivä. Kalenteri on viehättävä asia ja niin oli faktuumit aikoinaan Roomassa ennen Julius Caesarin toimintaa ja hänen siskontyttärenpoikaa Gaius Octavianus Thurenius Augustusta että roomalaisilla oli kymmenen kuukautta ja joutoaikaa ennen uuttavuotta. Septembrius nimenä tarkoittaa siis seitsemättä. Aivan alkuaikoina roomalaiset elivät tiukasti kuukalenterin mukaan ja heillä oli kuukaudessa vain muutama tärkeä päivä: Kalendis eli kuun ensimmäinen päivä; Nonis eli puolenkuun päivä ja täydenkuun päivä eli Idus. Nykyään Idus ja täysikuu eivät enää satu yksiin kuin vain harvoin. Mutta kunnon roomalainen muistaa vielä nykyäänkin vanhat merkkipäivät ja dereaalliisativin toimitus ei poikkeusta tee. Aina pyritään tekemään julkaisu kuun ensimmäisenä päivänä, nooniksena ja tietty Iduksen koitettua. Loppukuusta ei sitten niin väliä.

Kaupoista saa oluen ystävänä näinä päivä germaanien suosimaa höpölientä eli Octoberfest-olutta. Octoberfest-oluthan on perinteisesti valmistettu uuden sadon mallasohrasta ja sen nuo Keski-Euroopan valtiaan osaavat. Tosin tsekit ovat asiasta aivan taatusti aivan eri mieltä ja puolta. Dereaallisativin toimituksen liepeillä odotellaan näinä päivinä sitä että merkittävä ja uusia lajikeita sisältävä raapi-lähetys olisi tuloillaan tsekinmaalta ihan ja aivan varmasti. Asiaan on tänään saatu vahvistus. Näinä päivinä myös kynsilaukan kasvattaja pääsee nautiskelemaan uuden sadon antimista. Joillakin voi olla paljon uusia lajikkeita maisteltavana ja joku tyytyy muutamaan kynteen. Pitäisi kuitenkin muistaa että kynsilaukka on tarkoitettu syötäväksi ja tuottamaan iloa. Jos haluaa olla hieman mystikko asian suhteen niin kyllä kynsilaukka myös haluaa tulla syödyksi. Silloinhan se  suosio vain kasvaa ja vahvistuu. Se todellakin tietää riippuvuutensa ihmisistä. Mikäli ihminen ei sitä hoivaa ja kasvata niin voiton vievät rikkaruohot ja sen on taantuminen lähes olemattomiin.

Syksy on aikaa jolloin on aika aloittaa uusia asioita omassa elämässään. Samoin on syksy aikaa jolloin arvioidaan menneen kauden tekemisiä vaikka ns. ylimenokausi ei olekaan vielä käsillä. Kynsilaukan harrastajan ylimenokausi alkaa silloin kun kynnet ovat maassa ja kate penkkien päällä. Siis kun pääoma on maassa ja katetta riittävästi. Viljelykokemusta ei saa kuin ajan kanssa ja viljekykokemukseen kuuluu kaikki mahdollinen. Joka mielii nostaa kasvien määrää entisestään joutuu arvioimaan omia rajojaan sillä jossain tulee raja vastaan. Työmenetelmien tulee olla hioutuneita ja paras aika miettiä niitä on talvikausi joka kieltämäti lähestyy. Ehkä luvassa on varsin leuto syksy joka voi muistuttaa joka todella lämmintä loppuvuotta 2015 jolloin kaikki ennätykset laitettiin uusiksi. Lohdullista on tietenkin se että jos enää ei jaksa lisätä määrää niin aina voi yrittää parantaa laatua.

De Re Allii Sativi lähestyy kahden vuoden ikää. Näyttää siltä että kommentoijia ei ole kovin paljon luvassa. Trafiikkia on enemmänkin suomenkielisessä Facebookin valkosipuli-ryhmässä. Kyse ei ole varmastikaan siitä että suljettu piiri on turvallisempi itsessään vaikka mielipiteitä on siellä helpompi julkaista ja esittää. Suomalaiset ovat Facebook-kansaa vaikka siinä on joskus hyvinkin koomisia piirteitä. Henkilön tarkoitusperät voi nähdä hyvinkin helposti. Itselleni on varsin huvittavaa seurata miten joku estottomasti kertoo omasta elämästää erinäisä asioita. Sekin on mielenkiintoista seurata miten eräskin henkilö, oma säätytoveri siviilitöiden puolella, rakentelee ehkä jopa tiedostamattaan vähän koomisella ”pikku prinssi / krokotiili gena-tyylillään omaa kuningastietään kirkon huipulle, tai ainakin hän kuvittelee niin. Asioitahan voi seurata vaikkei kyseinen henkilö kaveri olisikaan.  Maailma on liian huvittava paikka kuolla pois, ja näitä huvituksen aiheita on internet todellakin tuonut keskuuteemme.

Loppuvuonna on tarkoitus julkimoida lajikekuvausksia ja suuri hifistelyn aihe on varmasti Mr. Kozakin sertifioitu kynsilaukka-valikoima tsekinmaalta. Tsekit ovat läheteneet tutkimaan kynsilaukan genetiikkaa ja varmasti saamme kuulla jotain asiasta lähimmän kahden vuoden aikana. Joulukuun kahdenkymmenenneljän ensimmäisen päivän aikana julkimoidaan sama määrä kirjoituksia ja joulukuun kuudestoista päivä toimitus valitsee vuoden kynsilaukan. Joitain keskusteluja toimituksessa on toki jo käyty asiasta. Se voidaan toki sanoa että kyseessä on joku lajike joka kasvoi nyt korjatun sadon lajike-valikoimassa. Tarkoitus oli myös kääntää ja julkaista kaksi kynsilaukkaa koskevaa tekstiä lähes kahdentuhannen vuoden takaa. Kyseessä on tietenkin Plinius vanhemman kuvaukset teoksesta De naturalis historiae.

Ihminen kaipaa nuoruutta ja aikoja jolloin sävellettiin, tehtiin ja esitettin suurenmoisia laulelmia ja vaikka vieläkään ei ole oikein selvinnyt miksi jumalainen Vicky Leandros todellakin ääntää ”Capres toi” Eurovision laulukilpailut vuonna 1972 voittaneessa kappaleessa kun laulun nimi on Apres toi. Siis Vickyhän todellakin laulaa sanat ”Capres toi” kohdassa jossa pitäisi sanoa Apres toi ensimmäisen kerran. Kun laulu etenee niin silloin tietenkin lauletaan aina Apres toi. Niin pyhä on Vickyn äänijälki että Hind Laroussekin pysyy siinä. Tässä ongelmassa luo lohtua tietenkin Pertti Jotunin sanat ”Maailmassa on paljon asioita joita tiede ei voi selittää.”

Kynsilaukkavuosi 2017 oli suurenmoinen ja siitä riittää vielä tarinoitavaa pitkälle vuoden 2018 sprouttaukseen saakka. Apres toi on dramaattinen laulu jossa kuvataan aikaa ihmissuhteen päättymisen jälkeen, aikaa jolloin on olemassa vain varjojen varjoja. Aina pitää kuitenkin pyrkiä parempaan. Jos määrää ei enää voi kasvattaa niin laatua voi toki yrittää parantaa. Eniwei pistetääns Vickyä kehiin. 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.