1. toukokuuta 2017

Allium tuncelianum.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Kalendis Maiis

On siis toukokuun Kalendis-päivä. Yksi kuluvan kevään ja tulevan kesän kiinnostavimmista tarkkailukohteista on Allium tuncelianum. Kyseessä on allium-sukuinen kasvi joka kasvaa luonnonvaraisena Turkin Anatoliassa Manzurin laaksossa. Kasvin ulkonäkö muistuttaa suuresti kynsilaukkaa. Siinä on mieto kynsilaukan tuoksu ja maku. Johtuen juuri näistä yhtäläisyyksistä näiden kahden lajin välillä kutsutaan sitä paikallisesti kynsilaukaksi. Turkin kielellä kynsilaukka on ”sarimsak” ja kurdin kielellä ”sir.” Manzurin laakso sijaitsee kurdi-alueella. ’’ Kotiseudullaan se on luonnonvaraisena jopa uhanalainen laji kiitos hyvin laajamittiasen keräilyn.

Turkinlaukkaa, jos tätä nimeä voimme nyt käyttää, on pidetty viime aikoihin saakka kynsilaukan villinä esi-isänä. Geneettiset tutkimukset osoittavat kuitenkin sen, että Turkinlaukka ja kynsilaukka ovat hyvinkin etäisiä lajeja toisistaan. Mielenkiintoista on se, että Käärmelaukka (Allium scorodoprasum) ja Kesäpurjo (Allium ampeloprasum) olisivatkin geneettisesti läheisempiä kynsilaukalle kuin mitä Turkinlaukka. Niinpä se ei voisi olla kynsilaukan villi esivanhempi. Tutkimukset ovat kuitenkin vielä olleet varsin ”alkukantaisia” joten jäämme odottelemaan tuhdimpaa tietoa asiasta. Toisaalta voidaan kysyä sitäkin miksi kaikki pitää tutkia niin viimeisen päälle tarkasti? Kasvit ovat pärjänneet hyvin omissa oloissa viime vuosikymmeniin ilman ihmisiä.

Joka tapauksessa Tsekinmaalta saatu kynsi on nyt sproutannut ja joitain huomioita voidaan jo tehdä. Se voi jäädä sproutuksi sprouttien joukossa tai sitten siitä voidaan löytää jotain erityisiä piirteitä. Ensimmäisen lehden värityksessä on violettia mutta muuten se ei kyllä eroa mitenkään kynsilaukasta. Se saa kasvaa rauhassa kirjastopenkissä eikä pidä luulla että kynsilaukat suhtautuisivat siihen mitenkään vihamielisesti. Päinvastoin on oletettavaa sen saavan osakseen paljon sympatiaa ja huomiota muiltakin kuin päivittäiseltä tarkkailijalta.

Turkinlaukka, jos näin voidaan todellakin siis sanoa, ansaitsee varmasti paikkansa meidänkin puutarhoissa ja viljemillä. Miten mieto maku sitten onkaan jää nähtäväksi. Yksi kynsi tuottaa raapin jossa voi olla 5-8 kynttä joten voi olla että kaikki menevät maahan ja maistelu lykkäytyy ainakin vuodella eteenpäin.  Yhdestä talvesta se on kuitenkin jo selvinnyt joten kotoutuminen on alkanut. Vappupäivään sopii hyvin tämä loppulaulu.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.