5. lokakuuta 2016

On aika istuttaa

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Viimä vuonna saimme nauttia kovin lämpimistä loppuvuoden kuukausista. Lokakuun alussa oli muutama varsin kylmä päivä, mutta sitten koitti lämmin jakso joka kesti aina joulukuulle saakka. Tällä hetkellä lokakuun kuudentena koko Pohjois-Euroopan yllä on korkeapaineen selänne joka tekee nyt vain sen, että tänne ei pääse virtaamaan lämpimämpää ilmamassaa. Kynsilaukan istutuksen kannalta ilmoilla on jonkin verran väliä. Onneksi näinä päivinä aurinko pystyy vielä lämmittämään maan pinnan päiväsaikaan.

Mutta milloin istuttaa kynsilaukka? Joku jakelee nyrkkisääntöjä ja sellaiset ovat oikein hvyiä likiarvoja. Jospa kuitenkin lähestyisimme asiaa roomalaisilla numeroidulla asialistalla joka ottaa huomioon kynsilaukkavuoden. Nimittäin jos kynsilaukkaa haluaa viljellä omista lisäysmateriaaleista voi hyvillä ja oikeaksi todetuilla menetelmillä taata sen, että kaikki sujuu ja lopulta luonto hoitaa kaiken kuten pitääkin.

I Kaikki lähtee kynsilaukkavuoden ”Uudesta vuodesta.” Tällä tietenkin tarkoitamme sadonkorjuuta ja sen jälkitoimia. Kynsilaukka nostetaan maasta ja käsitellään oikealla tavalla. Muutama lehti poistetaan kasvista heti ja sitten seuraa muutaman viikon varastokuivatus auringonvalolta suojassa. Nyt pitää kuitenkin muistaa että tätä kuvausta kirjoitetaan Vanhan Suomen ihanneolosuhteiden mukaisesti jolloin talvilajikkeet tulevat korjuukuntoon heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen raapit leikataan; eli parta pois ja varrentynkää jätetään muutaman sentin verran.  Sitten raapit kuivataan joko ”riihimenetelmällä” tai tarkoitusta varten tehdyssä kuivurissa. Näin taataan se, että raapit kuivuvat ja asettuvat lepotilaansa odottamaan syksyä. Viimä vuonna kun itse aloitin Artisokkien kasvuryhmään kuuluvan Pure White-muunnoksen kotouttamisen paikallisiin olosuhteisiin sain käsiini jo kasvuun virittyneitä kynsiä sisältäviä raapeja. Nyt perusteellisesti kuivatut sinkut ja raapit ovat todellakin lepotilassa. Kaikella tällä halutaan nyt vain sanoa se, että kun hyvin kuivattu kynsi laitetaan maahan niin se tekee aivan ensimmäiseksi vain juuret, eikä lähde tekemään versoa. Muutama viikko riittää tähän kyllä.

II Jos oikein kuivattua lisäsymateriaalia on saatavavilla on aikainen istutusajankohta hyvä. Tuntuu siltä, että Raitapurppurat (Purple Stripe) vaativat varsin aikaisen istutusajankodan, Vanhan Suomenkin oloissa tämä tarkoittaa aivan lokakuun ensimmäistä viikkoa hyvänäkin vuonna. Viime vuonna se Raitapurppura-muunnos jota maahan laitoin ei tehnyt juuria syyskaudella vaikka olosuhteet olivat lämpimät vielä joulukuulla. Juuret ilmestyivät kynsiin vasta huhtikuun puolivälissä ja kasvit tulivat koko kesän jälkijunassa. Hyvä toukokuu jolloin Rocambolet pitivät yllä tuuman kasvuvauhtia päivässä varren pituuden suhteen tuottaen kukkavarren kuun lopussa menetettiin tyystin. Ja Raitapurppuran pitäisi olla jopa nopeampi kuin Rocambolen noin keskimääräisesti. Ensi vuosi kertoo sitten lisää asian tiimoilta.

III Jos lisäysmateriaali saadaan maahan lokakuun ensimmäisellä puoliskolla eteläisimmässä Suomessa niin useimpina kesinä ns. yhdeksän kuukauden sääntö pitää paikkaansa. Kasvuolosuhteet ja kasvin kasvu-aikataulu pitää yksinkertaisesti suunnitella siten että tapahtuu aikainen sprouttaus. Sprouttauksesta kuluu keskimäärin 105 päivää keskivertokesänä sadonkorjuuseen. Se tarkoittaa siis  sadonkorjuuta heinäkuun ensimmäisen puoliskon lähestyessä loppuansa. Pitää ottaa huomioon monta asiaa. Vähäisin niistä ei ole sijaintimme. Vanha Suomi ja muu eteläisin Suomi on samalla korkeudella kuin Alaskan Anchorage ja kun esimerkiksi Oulusta puhutaan niin puhutaan samoista leveysasteita kuin Keskinen Alaska. Mutta kiitos Golf-virran ja hyvän meillä karttuneen viljelykokemuksen voimme saada täällä aivan varmasti hyvin korkealuokkaista kynsilaukkaa.

 IV Lopuksi voi vielä tiivistää tämän lyhyen avauksen muutamaan lauseeseen:

    — Viljelijän pitää tuntea kasvin käyttäytyminen
    — Lisäysmateriaalin tulee olla omasta pellosta
    — Lisäysmateriaali tulee käsitellä oikealla tavalla
    — Oikeat muunnokset oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan
    — Neuvot ovat hyödyllisiä, mutta pelto on ainoa ja paras opettaja
    — Mikä on totta Vanhassa Suomessa on eri asia Oulussa ja Itä-Suomessa

Otsikko-kuvassa osa eilen maahan männeistä vielä määrittelemättömän Raitapurppuran kynsistä. Lopuksi vielä vähän Filareen meininkiä:

https://www.facebook.com/FilareeGarlicFarm/videos

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

2 kommenttia:

  1. Eipä tähän ole periaatteessa mitään lisättävää tai pois otettavaa. Minulta on kyselty tuon biodynaamisen kylvökalenterin käyttöä kynsilaukan istutusajankohdan määrittämiseksi. Siinä valkosipulin istutusaika on alakuulla. Olen sanonut maan kosteuden ja muokattavuuden olevan se tärkeä asia, joka on huomioitava. Nuo kalenterit jätän niille, jotka eivät muutoin saa kynsiä multaan. Teen muutaman sipulin verran vertailevaa kokeilua sille asialle, että onko meidän talvi joillekin kynsilaukoille liian pitkä. Ne säilyvät talven yli maassa, mutta tuleentuvat turhan aikaisin kasvukaudella. Tämän kesän havaintona oli se, jotta keväällä istutettuna sai paljon suurempaa sipulia. Erityisesti tämä koskee posliinityyppiä, sitä joka on valkeakuorista, kasvattaa pitkän kukkavarren ja sen itusilmuryväs on muodoltaan pyöreä ja itusilmut pieniä. Pelto opettaa kuten kirjoitat, mitä uutta ensi kesänä.

    VastaaPoista
  2. en pljoa perusta noista kuu-jutuista. tärkeämpää on uskoakseni oikein käsitelty materiaali. jos kynnet ovat jo liian virittyneitä eli lähtevät puskemaan vihreää on jotain menetetty. oiken käsitelty sato, sen kynnet tekevät maassa vain juuret ennen talvea. tässähän mennään aron ja arorinteiden kasvin elämänkaaren mukaan. kasvi tuleentuu kun kesä käy kuumana. sitten kynnet ovat kuivassa maaperässä. syksyllä kun ilmat viilenevät alkavat kynnet virittymään ja tekemään juuria. talven tultua on kasvi odottavassa tilassa. ja kun keväällä lumet sulavat ylemmillä rinteillä ja aromaalla niin sitten alkaa vallan villi kasvu runsaan vesimäärän vuoksi. tämän rytmin tiedostaminen on paljon tärkeämpää kuin kuu-jutut. sen on ensimmäinen avian kynsilaukan sieelunelämään.

    no sen verran kävi asia mielessä, siis kuu ja siihen liityvä, että kun eilen olin saanut kahden muunnoksen raitapurppurat maahan, yhteensä 440 kynttä, niin huomasin tuon kuun olevan kasvava. kuuvuosihan on joka vuosi erilainen kuin edellinen ja se ei siis voi olla lähtökohtana.

    talven tulo pitää pystyä ennakoimaan ja siltikin mm. tuo raitapurppuran aikaisuus-vaatimus on erityistekijä joka pitää kyllä aina ottaa huomioon. tänä vuonna epäilykseni on, että nyt vallitseva korkeapaineen selänne viipyy keskuudessamme pitkälle lokakuun puolivälin ylitse. toisaalta se estää kvoin kylmän ilman virtaamisen pohjoisesta. mitä sen jälkeen tapahtuu onkin toinen juttu. etelä-euroopassa on hyvinkin lämmintä ilma-massaa ja jos korkeapaineen selänne väistyy vaikka atlantilla tapahtuvien muutosten vuoksi niin marraskuussa voidaan ihan hyvin rikkoa viimä vuoden lämpöennätykset. itse olen tänä vuonna aikaisessa. pyhäiltaan mennessä, kaksi vaille aleksi mmxvi, maassa on varmasti 2700 kynttä.

    tätä vallitsevaa ilmanalaa juuri nyt voidaan kutsua nimellä mars-ilmasto. yöllä on kylmää kun aurinko ei paista. päivällä on sen verran lämmintä mitä aurinko jaksaa jakaa. kylmyys saa siis vallan heti kun ilta alkaa pimenemään.

    VastaaPoista

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.