Uusia piirteitä Ison venäläisen sielunelämässä.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Niinpä niin. Ei ole täällä mitään pysyvää ja maailman älykkäin kasvi, Allium Sativum —Kynsikaukka, järjestelee kasvattajalleen ylläreitä minkä kerkeää. Uteliaalle kasvattajalle se saattaa järjestää hyvää hyvyyttään kaikkea pientä jos vähän isompaakin. Nyt on tapahtunut jotain sellaista mistä ei välttämättä ole kuultu, tai sitten asiaan ei ole kiinnitetty mitään huomioita, eikä sitä ole sitten liiemmälti dokumentoitu. Nimittäin Iso venäläinen on todistettavasti kasvattanut kaksi kukkavartta. Ilmiö on havaittavissa selkeästi ja valmiina yhdessä yksilössä ja monessa muussa jo korjatussa kasvissa kehitys oli hyvässä vauhdissa.

Eilen Ison venäläisen sadonkorjuun päästyä vauhtiin erään varren kasvin tyvestä löytyi merkillinen pullistuma joka piti sisällään kasvavia itusilmuja (Ylempi kuva.). Vähän harmitti kun varsi piti uteliaisuuden vuoksi leikata auki. Soitto kokeneelle kasvattajalle oli pakko tehdä ja ainakaan hän ei ollut monikymmenvuotisen viljelykokemuksensa aikana nähnyt vastaavaa. Kun sitten kaikki kasvit lukuun ottamatta niitä jotka jäivät tuottamaan kukkanuppuun tulevia itusilmuja oli korjattu ja saatettu esikuivaustilaan niin lohdutus oli kaiken kattava kun otsikkokuvan kasvi oli kädessä. Kyse oli, toisin kuin eilisen löydöksen suhteen, leikkaamattomasta Isosta venäläisestä. Sanotaan asia siis vielä uudelleen ja nyt ammattikielellä amerikansuomalaisesti murtaen: ”Isoryski on tehnyt kaksi skeippiä samasta truustemmistä.” Tällaisen sattuessa ei pidä lähteä kovasti hirnumaan ja soittelemaan ympäri maata. Asiaa pitää ihmetellä sillä ihmettelyn aihe se on. Ei välttämättä ihme, mutta ihmettelyn aihe kuitenkin. Ihmiselämän ilmiöhin pätee Vanhan testamentin, ja koko kristittyjen pyhän kirjan eli raamatun arvoituksellieimman, kiehtovimman ja parhaan kirjan toteamus:

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina,
mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen:
ei ole mitään uutta auringon alla. (Saarnaaja 1:9)

Nimittäin jos kyse olisi jostain aivan ennen näkemättömästä niin se olisi niin suuri ihmettelyn aihe että sitä voisi ihmetellä loppu ikänsä. Itse asiasta netistä löytyy evidenssiä tähän malliin.  Punainen venäläinen on tuottanut tuollaisen kasvuvariaation.

Nykyaikaisen kynsilaukan-kasvatuksen isä Ron L. Engeland totesi Uuden aikakauden avaavassa teoksessaan ”Growing Great Garlic” että suurin osa mutaatioista joita kynsilaukka tuottaa menee ihmisten vatsaan. Engeland tutki kasvustoja tarkkaan ja yhtenä vuonna kauana sitten, edellisellä vuosituhannella, yhden Punaisen venäläisen yhden raapin yksi kynsi kiinnitti huomiota. Mitä siitä seurasi tunnetaan nykyään kynsilaukan muunnoksena  nimellä Russian Red Streak.

Ja ihmeellisintä kaikessa on nyt se että Russian Redstreak luokitellaan kasvuryhmään "Aasialainen" niin morfologisten piirteiden kuin geneettisen todistuksenkin mukaan.

Tänäisen kertomuksemme kolmannessa kuvassa, otsikkokuva on siis ensimmäinen kuva, näemme kasvin yläosan kokoaisuudessaan. Kukkavarsia on siis kaksi kappaletta. Jos ilmiö olis havaittu eilen olisi kasvi saanut jäädä maahan. Toisaalta mitään ei ole vielä menetetty. Kukkavarsien tuotannolliset yskiköt, ensimmäisen kukkavarren kukinto ja toisen kukkavarren isot itusilmut kasvavat vielä ja kypsyvät. Kasvi saa olla viileässä paikassa ja auringolta suojattuna tulevat viikot. Kukkavarsissa on nimittäin vielä paljon kasvuvoimaa. Kasvi, vaikka se ei enää saa ravinteita maasta, on elävä kasvi ja sillä on jotain jota voimme aivan hyvin nimittää ”tietoisuudeksi.”

Neljäs kuva näyttää läheltä millaisia toisen kukkavarren silmut ovat. Mitä tästä kaikesta nyt sitten pitäisi oikein ajatella? Parasta listata ajatukset seuraaviin roomalaisiin:

I Kyse voi olla mutaatiosta. Toisaalta erässä toisessa kasvissa kukinto oli kasvamassa ylös pitkin vartta. Näiden kahden kasvin kantaraapi voi olla sama.

II Ainakin nyt korjatun Ison venäläisen raapissa joka on avattu on myös toisen kukkavarren aihio joka on lehtisykerönä raapin sisässä.

III Raapien koko on jäänyt kahdessa kolmasosassa satoa jossain määrin pienemmäksi kuin ennuste oli. Kun kukkavarret tulivat esiin 27 toukokuuta niin useimmissa kasveissa oli 8-9 lehteä. Kukkavarsi on varsinaista lehdistä seuraava lehti, tosin erikoistunut kasvuaihe. Kahden kukkavareen tuottaminen on voinut viedä kasvilta energiaa ja se näkyy raapien koossa. Näin ollee vaikka maa jossa kynsilaukkavuoden Isojen venäläisten suurpenkki oli ravinteiden suhteen tavattoman runsas.

IV Poikkeuksellisella talvella lienee osuutta asiaan. Toisaalta nämä ihmeelliset kasvit löytyvät siitä puoliskosta penkkiä jossa maannos on erilainen kuin toisessa päässä.

V Isojen venäläisten penkki oli leveä penkki. Sellaista ei välttämättä enää tehdä. Kun kasvi on keskellä leveää penkkiä niin se joutuu taistelemaan valosta ja käyttämään kaikki konstit tulevan sukupolven eteen. Nyt se on ehkä käyttänyt poikkeuksellista lisääntymisstrategiaa. Sillä on kolme erilaista tapaa jatkaa elämäänsä: raapin varsinaiset kynnet, ensimmäisen kukkavarren pienet itusilmut ja toisen kukkavarren isot itusilmut.

VI Tänään löydetyn poikkeuksellisen kasvin kaikki kynnet joutuvat erityissyyniin, samoin molempien kukkavarsien itusilmut. Ne menevät kaikki maahan syksyllä ja tulevat vuodet näyttävät kyllä mistä on kyse.

Tässähän net tärkeimmät tällä kertaa. Ison venäläisen sielunelämässä on havaittu uusia piirteitä. Tarkempi analyysi vie vuosia. Ulkomaailmaa voidaan rauhoitella. Kyse on varmasti puhtaasti kynsilaukkaan liittyvästä ja aivan varmasti hyvin vaarattomasta ilmiöstä. Asialla eivät ole avaruusoliot eivätkä vieraan maan hybridisodankäynnin asiamiehet. Ympäristötuhoja ei ole odotettavissa. Ehkä tästä saadaan vain lyhyellä tähtäimellä harmaita hiuksia joillekin. Pitkällä tähtäimellä kaikki on mahdollista. Ehkä kynsilaukan historiaan voidaan kirjoittaa uusi ja lopulta vain pienehkö alaviite. Nyt ei ole tapahtunut mitää ihmeellistä. Yhden pienehkön viljelijän pellolla ei voi jatkuvasti tapahtua ihmeellisiä asioita, jos kohta sitä yhtäkään. Isojen venäläisten suurpenkkiin meni 188 kynttä. Samoja ilmiöitä löytää taatusti jokainen saman kokoluokan kasvattaja jos vain katsoo tarkasti mitä penkissä tapahtuu.

P.S.

Tätä kirjoitellessa on ropsinut vettä taivosta kohtuulliseen malliin. On ollut myös aika tyhjentää pakastinta viimävuotisista hyödykkeistä jotta uudellekin olisi tilaa. On siis tehty ruokaa. Siitä vosi käyttää vaikkapa nimitystä Puoliheinäkuisen päivän kynsilaukkainen kanttarellikeitto:

Puoliheinäkuisen päivän kynsilaukkainen kanttarellikeitto.

Tarvitaan:

5 desilitraa vettä
Puoli litraa pieniä kanttarelleja. Mieluummin talven yli pakastettuja.
Puolikas kasvisliemikuutio
Pari vielä vihreää kynsilaukan lehteä pilkottuna sadonkorjuun jäljiltä
Puoli pakettia pekonia pienksi siivuiksi leikattuna
Desilitra ruokakermaa
Desilitra kookosmaitoa
Oliiviöljyä pekonin ja kynsilaukan lehtien paistamiseen.

Ei tarvita:

Suolaa tai muita mausteita

Yksinkertainen valmistusohje:

I     Aluksi vesi pannuun. Antaa kiehahtaa.
II    Sitten sekaan vähän pilkotut pienet kanttarellit.
III   Lisää puolikas kasvisliemikuutio. Keitä miedolla lämmöllä.
IV   Paista pannussa pekoni ja lisää sen sekaan silputut kynsilaukan lehdet.
V    Lisää pannussa tekeytynyt pekoni ja kynsilaukan silppu keitokseen.
VI   Pistä levyn kaikki teho päälle muutamaksi minuutiksi.
VII  Kun keitos kiehuu kunnolla lisää siihen aluksi ruokakerma ja sitten kookosmaito.
VII  Anna lopuksi tekeytyä miedolla lämmöllä viitisen minuuttia.

Tarjouluehdotus.

Oivaa ruokaa myöhästyneeksi kevytlounnaksi. Sopii nautittavaksi hyvin näkkileivän ja levitteen (Voi tms). kanssa. Juomaksi käy kaikki kohtuullinen järjestyksessä: Lasi Sauvignon Blanc-viiniä ja pari pari lasillista vettä — vaalea ja vähän humaloitu Lager-olut — vesi.

Musiikkisuositus:

The Byrds performoimassa amerikkalaista Folk-musiikkia.

https://www.youtube.com/watch?v=tIEV1OanDGY

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.