3. toukokuuta 2022

30 vuotta Engelandin skeemaa. Raapit jonoon ja järjesty.



ante diem IV Nonas Maias MMXXII

 

 

Aika rientää ja maailma muuttuu

 

Niin siitä on aikaa todellakin jo 30 vuotta ja oikeastaan vähän päällekin. Kun muistelee aikaa 1990-luvun alussa niin mieleen tulee internetin alkukausi ja Neuvostoliiton hajoaminen. Ron L. Engeland julkaisi kirjansa "Growing Great Garlic" mutta siitä ei tämän kirjoittaja muista. Muistissa on hyvin ensimmäiset internetin käyttökokemukset vuonna 1992 jolloin se vielä keräsi kriittistä massaa, ja tietenkin ensimmäisen oman jokamiestietokoneen hankinta Agricolan päivänä 1994. Bill Gates julkaisi vuonna 1995 kirjan "The Road Ahead" ja pian puhuttiinkin tiedon valtateistä. Kekkos-Suomen lapsena päällimmäisenä jäi kuitenkin mieleen vuoden 1991 osalta Neuvostoliiton hajoaminen, ja 10 päivää elokuun vallankaappausyrityksen jälkeen jotka sain viettää silloisessa Leningradissa ja Moskovassa. Internetin merkityksen kaikki tiedämme ja Engelandin skeema on nyt tunnettu Suomessakin jopa enenevämmässä määrin ja Neuvostoliiton hajoaminen johti Venäjän syntyyn.

 

Yliopistosta pellolle

 

De Re Allii Sativi on kirjoittanut ennenkin Engelandista ja hänen kynsilaukkaan liittyvästä luokituksesta. Varhaisimmat kirjoituksen ovat jo vuoden 2016 alussa. Blogin kirjoittaminen on aina prosessi ja koska kynsilaukkatietous kasvaa niin asiaa pitää avata aina uudelleen ja uudelleen uusille lukijoille. Tämäkin kirjoitus jää kuitenkin välimietinnöksi sillä aina tehdään uusia havaintoja ja vanhoja käsityksiä pitää tarkistaa ja ne myös perustella. Onneksi edellä mainittu ei ole mahdoton tehtävä vaikka ymmärtämättömyys ja epäplastilliset ilmiöt ovatkin arkipäivää. Peltoa on vielä kynnettäväksi ja Engelandin alulle laittama järjestelmä pienin tarkennuksin on sellainen ilosanoma jota mielellään julistaa. 

 

Ajattelun ja aivotoiminnan epäplastillisuudesta löydämme tieteen historiastakin paljon esimerkkejä. Otetaanpa esimerkiksi vaikka kukkien kuningas Carl von Linné. Hänhän oli ruotsalainen oli luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen länsimaissa tuntemamme taksonomian perusteet. Häntä pidetään jopa myös nykyaikaisen ekologian isänä. Hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi, mutta Linné järjesti". Elettiin Ruotsin suurvalta-aikaa ja miehen aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten "kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja ”kukkaiskuningas”. Mutta kasvitieteilijöidenkin kuningas erehtyi pahasti kun hän lähti arvioimaan lintujen maailmaa. Linné eli käsityksessä jonka mukaan linnut talvehtivat pohjoisissa maissa jokien ja järvien pohjalla. Hänen auktoriteettiaan ei juuri asetettu kyseenalaiseksi. 

 

Ruotsalainen Linné oli lopulta kasvitieteen professori ja hänen perintönsä elää edelleenkin. Ron L. Engelandin sukujuuret olivat Norjassa ja hän oli aivan tavallinen mies omien sanojensakin mukaan. Linnén järjestelmä syntyi yliopistossa mutta Engelandin luokitus sitä vastoin pellolla. Kasvitieteilijät tulivat kuitenkin todistamaan luokituksen oikeaksi pienin varauksin mutta ns. Engelandin erehdys on hyvin ymmärrettävä ja on mittasuhteiltaan häviävän pieni jos sitä vertaa Linnén lintusekoiluun.

 

Kukaan ei voi kahlita kieltä ja käyttäjät ratkaisevat

 

De Re Allii Sativi on käyttänyt kirjoituksissaan Engelandin termistöstä suomennoksia jotka ovat vuosien mittaan jossain määrin muuttuneet. Tässä vaiheessa on syytä perustella muutoksia ja niiden dynamiikkaa ja varmaankin on taas syytä ottaa käyttöön roomalaiset ja sen mukainen perusteluketju.

 

I Ihmisen kieli ja sisäinen uudistusvoima on suure jota kukaan ei voi vastustaa. Kieli ja sen sanasto kehittyvät mitä enemmän kieltä käytetään.

 

II Kenenkään ei pidä ryhtyä kahlitsemaan luovia voimia. Ahlqvist ei kyennyt tuhoamaan Aleksis Kiveä. Kukaan nykyajan kielipoliisikaan ei pysty tukkimaan luovan kielenkäytön virtaa. Suomen kieli on täynnä lainasanoja ja luovia ratkaisuja ja niin oleva vastaisuudessakin.

 

III Puhekieli ja kirjakieli ovat aina erilaisia mutta on mahdollista luoda puhekieli joka toimii kirjoitusasussaankin olematta liian virallista ja kankeaa. 

 

IV Dynaamiselle kielenkäytölle on ominaista että se etsii taloudellista tapaa puhua ja tämä voi lopulta vaikuttaa kirjoitettuunkin kieleen. Itse en puhutussa kielessä käytä enää muotoa kynsilaukka vaan käytän mieluummin muotoa kynslauk. 

 

V Minkä suurempi joukko kokee luontevaksi ja ryhtyy sitä käyttämään niin siitä tulee vakio.

 

Kun nyt ryhdytään esittelemään ja tarkentamaan Engelandin järjestelmää todetaan seuraavaa.

 

Artinen korvaa aikaisemmin käytetyn termin Artisokka kun puhutaan eräästä kasvuryhmästä jonka edustajia ovat muun muassa lajikkeet Vessalico, Stephan ja Therador.

 

Raitinen nimeä käytetään siinä missä ennen käytettiin muotoa raitapurppura.

 

Marmoriini korvaa muodon marmoripurppura.

 

Lasikkaalla tarkoitetaan saamaa kuin lasipurppura.

 

Rokale on uusi ja dynaamisempi muoto korvaamaan Rocambolen.

 

Silveriini korvaa silverskinin.

 

Edelleen käytetään sanoja Posliini, Kreoli, Turbaani ja Aasialainen.

 

Termi Outokainen tarkoittaa mihinkään perinteiseen lajikeryhmään pysyvästi tai tilapäisesti luokiteltavaa lajiketta.

 

Joku toinen saa käyttää kynsilaukasta ja sen kasvuryhmistä ja lajikkeistakin mitä nimiä haluaa. Joka elää se näkee mihin kehitys vie.

 

 

Engelandin järjestelmä

 

 

Yhdysvaltalainen orgaaninen viljelijä Ron L. England tutki yli kahdenkymmenen vuoden ajan kynsilaukan eri lajikkeita, ja hän kokosi myös yhteen kaiken tietämyksen mitä kasvin eri lajikkeista tiedetään. Parhaimmillaan hänellä oli kasvatuksessa jopa 200 eri lajiketta. Ehkä olisi parempi kuitenkin puhua kuitenkin tunnisteista sillä matkan varrella eri nimikkeet osoittautuivat samaksi lajikkeeksi. Samanlaisiin johtopäätöksiin voi suuren lajikemäärän omistava harrastaja tänäkin päivänä päätyä. Esimerkiksi De Re Allii Sativin koeviljelmällä on voitu päätyä siihen että marmoriinien kasvuryhmään luokitellut lajikkeet/kannat Havran, Petrovski ja Hummuli ovat aivan sama lajike.

 

Tutkiessaan ja havainnoidessaan eri kynsilaukkoja päätyi Engeland luokitukseen jossa oli kymmenkunta eri kasvuryhmää. Kasvuryhmistä voidaan aivan hyvin käyttää nimeä geneettinen suurtyyppi ja aivan oikeutetusti voidaan todeta että kyseessä on eräänlainen haploryhmä. Engeland päätyi seuraavaan luokitukseen.

 

Purple Stripes (Raitiset) muodosti joukon kynsilaukkoja joilla oli selkeästi muista erottuvat tunnisteet. Raitisilla on kuorissaan purppuraraidat ja sen kukkavarren kiehkura ei tee täyttä ympyrää. Kynsissä on pitkät antennit ja latvakloonit ovat pieniä ja suippoja. Engeland ei suoranaisesti missään yhteydessä puhu raitisten raapin ainutlaatuisen tiiviistä pakkauksesta ja toisiinsa liimautuneista kynsikalvoista. Tiukka pakkaus ja toisiinsa liimautuneet kynnet ovat kuitenkin yksi tunniste joka auttaa erottamaan kasvuryhmän muista paremmin. Kun ensimmäiset kynsilaukkoja koskevat dna-tutkimukset tehtiin osoittivat dendrogrammit ja parsimonivektorit sen että kyseessä on kynsilaukkojen kantamuoto josta kaikki muut kynsilaukat periytyvät. Ensimmäisissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ollut mukana erästä tsekkiläistä outokaista jonka tunnemme nimellä Bjetin. Bjetininkin arvoitus ratkeaa vielä joskus. Tutkimukset osoittivat myös sen että ns. villikynsilaukka eli Allium Longicuspis kuuluu kiistattomasti Raitisten ryhmään. 

 

Marmoriinit ovat läheistä sukua raitisille. Monta tekijää erottaa ne kuitenkin toisistaan. Latvakloonit ovat paljon suurempia mutta kiehkura on suurin piirtein samanlainen. Raapin pakkaustapa on erilainen ja kynnet suurempia ja pulleampia. Päällimmäisten lehtien kuviointi on marmoriläiskäinen ja purppurainen. Jotkut marmoriinit voidaan pakkaustavan, kynsien muodon ja raapin ulkonäön perusteella luokitella omaksi alaluokakseen. Havran/Petrovski on tästä ryhmästä oma esimerkkinsä.

 

Rokaleet on oma ryhmänsä ja se selkeä tunniste on täyden ympyrän tekevä kukkavarren kiehkura. Rokaleet tuottavat kaikista suurimmat latvakloonit ja lajikkeet tarvitsevat kaikista suurimman vihermassan raapien tuottamiseen. Rokaleiden ja marmoriinien raapit on loppujen lopuksi helppo erottaa toisistaan toispuolisuuden ja kukkavarren kasvusuunnan perusteella. Rokale on ns. persepuoli. Joka halua etsiä grammoja ja kiloja valitsee jonkin rokaleen päälajikkeekseen.

 

Posliinit tunnistaa valkeista kuorista ja sydänkiehkurasta. Latvaklooneja on runsaasti Posliinit tuottavat  yleensä vain 4-5 suurta kynttä. Posliinit voivat tuottaa varsin isoja raapeja mutta näyttää siltä että posliinit ovat lauhkeimpien vyöhykkeiden kynsilaukkoja. Posliineja kasvatettaessa lisäykseen käytettävien kynsien koolla näyttäisi olevan merkitystä enemmän kuin muilla kasvuryhmillä. Pohjoisissa olosuhteissa eli tässä tapauksessa Suomen eteläisimmillä alueilla näyttäisivät jotkut posliinit muuttavan kasvutapaansa. Kynsien lukumäärä kasvaa ja raapi muistuttaa enemmän marmoriineja ja rokaleita. Joskus DRAS on puhunut rocamboloivista posliineista mutta termi ei ole välttämättä osuvin. 

 

Artisten kasvuryhmän lajikkeiden viljelyvolyymi on maailman suurin. Artiset menestyvät pääsääntöisesti hyvin Suomen oloissa ja jotkut lajikkeet sopivat hyvin kevätistutukseenkin. Artichoke oli Engelandin vakiinnuttama nimi tälle kasvuryhmälle ja se juontaa siitä että kuoritun raapin ulkonäkö ulkokynsineen viitaa latva-artisokkaan. Artisokka ei tee varsinaista kukkavartta mutta jotkut artisokat voivat muuttua kovavartisiksi. Jotkut lajikkeet tekevät usein varsiklooneja. Artisten kotouttaminen Suomen oloihin voi viedä useammankin vuoden.

 

Engeland epäili, että jotkut lajikkeet voivat pohjoisissa olosuhteissa ottaa Turbaanien kasvumoodin. Tämä pitää paikkansa. De Re Allii Sativin koeviljelmällä on todettu kaksikin turbaani-moodiin johtanutta muutosketjua artistten Messidor ja Thermidrome suhteen.

 

Silveriinit ovat pääsääntöisesti kukkavarrettomia, mutta oikeissa oloissa kasvuvarmoja. Silveriini on ehkä helpoiten tunnistettava kasvuryhmä ainakin jos avaa raapin. Kynsiä voi olla joissain lajikkeissa jopa 20 kappaletta. Silveriini tunnetaan Engelandin järjestelmässä siis nimellä Silverskin ja kuoret ovat todellakin enemmän hopeaan vivahtavia väritykseltään. 

 

Kreolit ovat osoittaneet menestyvänsä Suomenkin oloissa ja tällä hetkellä parhaiten kasvavia kreoleja ovat Rosso di Sulmona ja Burgundi. Kreolin tunnistaa vaatimattomasta ja vain 90 astetta kiehkuroivasta kukkavarresta. Mikään grammantuottaja kreoli ei oloissamme ole. Kreoli nimenä Engelandin järjestelmässä viittaa tietenkin etelään ja espanjalaiseen kynsilaukkamaailmaan. Kreolin kotouttaminen voi viedä jopa 4-5 vuotta mutta kärsivällisyys palkitaan. Rosso di Sulmona on oloissamme tuottanut latvaklooneja joista on saatu kasvatettua yksösiä seuraavana vuonna.

 

Turbaanien nimitys on osuvva. Turbaaneilla on lukuisia morfologisia piirteitä mutta helpoiten ne tunnistaa kukinnon muodosta joka viittaa itämaiseen ja etelä-aasialaiseen päähineeseen. Turbaanien kasvutapa alkuvaiheessaan on liljamainen. Turbaani on selvästi aikaisempi sprouttaaja kuin muut kasvuryhmät ja jopa Suomen oloissa jotkut lajikkeet tuleentuvat heti juhannuksen jälkeen kohtaisen lämpiminä kesinä. Turbaaneihin kuuluu kolme kasvutyyppiä. Eri asia onkin sitten voidaanko ns. artisokka-muuntujat luokitella vale-turbaaneiksi vai pitääkö puhua vain kahdesta eri kasvutavasta.

 

Aasialaisten kasvuryhmään kuuluvat lajikkeet tunnistaa kukkavarresta ja kloonien lukumäärästä. Kukinto on papumainen ja klooneja on yleensä vain 4-5. Lehtiä ei ole enempää kuin 5-6 ja sadonkorjuu pitäisi tehdä vähän ennen kuin tuleentuminen alkaa jotta valmiiseen tuotteeseen saataisiin edes muutama ehjä wrapperi eli kuori. Aasialainen nimenä viittaa aasialaiseen alkuerään, lähinnä Kiinaan, Japaniin ja Koreaan. Suomessa menestyviä aasialaisia ovat ainakin Wonha, Ooki Niihon (Iso japanilainen) ja Puk Han (Pyongyang). Kynsilaukan kasvattajan taito mitataan varsinaisesti aasialaisten kanssa.

 

Viimeisenä suurena kasvuryhmänä pitää mainita lajikemäärältään pienin eli lasikkaat.  Aikaisemmin siitä on käytetty nimitystä lasipurppura ja itse Engeland luokitteli sen läheiseksi ryhmäksi raitisten ja marmoriinien kanssa. Engeland käytti siitä nimitystä Glazed Purple Stripes. Nimitys viittaa kynsien pinnan kiiltoon mutta se on vain yksi ryhmän tunnuspiirteistä. Kloonit ovat samanlaisia kuin raitisilla ja kiehkura tekee usein jopa kaksi kierrosta. Ontto ja toispuolisen kupoli raapin kukkavarren ympärillä on morfeemi josta lasikkaat tunnistaa yhtään kuorta poistamatta. Dna-tutkimus on osoittanut, että lasikkaat ovat Aasialaisten alaryhmä. Engeland luokitteli lasikkaat kuitenkin hyvin samankaltaisiksi kuin raitiset ja marmoriinit. Hyväntahtoisesti voidaan puhua Engelandin erehdyksestä. Engelandilta jäi huomaamatta muutama asia jotka on syytä kirjata tähän:

 

I Kuoren rakenteen suhteen lasikkaat muistuttavat aasialaisia. Molemmille on ominaista ohuus ja hauraus.

II Varren kasvutapa on erilainen kuin raitisilla ja marmoriineilla.

III Varsi muistuttaa aasialaisen vartta ja vihermassaltaan yhtä lailla vähäinen. 

IV Kuivatun lasikkaan kuoren väri on aivan erilainen kuin raitisilla ja marmoriineilla.

V Lasikkaiden elinkaari on käytännössä vain elokuusta marraskuuhun kun taas raitiset ja marmoriinit säilyvät pitkälle kohti pääsiäistä.

 

Näiden suurten kasvuryhmien lisäksi on yhden tai muutaman lajikkeiden joukkoja ja ns. itämainen ryhmä. Merkittäviä outokaisia ovat Bjetin, Marino ja kroatialaista alkuperää olevat Vrag (Velica Gorizan alueelta löytynyt lajike) ja ”Virovitica.” Marinon kasvutavassa on paljon erikoisia piirteitä mutta kyse voi olla Suomessa syntyneen kannan ominaispiirteistä.

 

Lopuksi voi sanoa että tämän varsin varsin pitkän kirjoituksen puitteissa voidaan sanoa vielä varsin vähän, monta näistä huomioista juontuvaa asiaa jäi vielä käsittelemättä kuten esimerkiksi Spanish Rojaan liittyvä kreoli-hypoteesi ja ns. Sandbergin Messidoriin liityvät ihmeelliset huomiot ja uudet lajikkeet.

 

Engelandin luoma järjestelmä on kuitenkin selkein tapa luokitella kynsilaukat ja tehdyt dna-tutkimukset tukevat sitä pois lukien lasikkaat. Tulevissa kirjoituksissa tämän kirjoituksen terminologia väitteet muodostavat tarkastelun pohjan. 


Tässä aihetta sivuavia kirjoituksia vuosien varrelta:



Uskomaton Ron L. Engeland:

http://derealliisativi.blogspot.com/2016/01/uskomaton-ron-l-engeland-mietteita-ted.html


Kolme kuukautta Ron L. Engelandin seurassa:

http://derealliisativi.blogspot.com/2016/04/kolme-kuukautta-ron-l-engelandin.html


Lisäporinaa turbaaneista:

http://derealliisativi.blogspot.com/2019/06/lisaporinaa-turbaaneista-kolmenlaisia.html


Perseilevät raapit:

http://derealliisativi.blogspot.com/2021/07/perseilevat-raapit-kuinka-erottaa.html


Bjetin:

http://derealliisativi.blogspot.com/2019/12/vuoden-kynsilaukka-2019-bjetin.html





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.