Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
ante diem XVIII Kalendas Decembres
Elikkä kirjoitus ilmestyy Iduksen tienoilla ja yhden päivän jälestä. Poikkeuksellisen leuto syystalvi on mahdollistanut istutukset vielä yhdeksännen kuun eli marraskuun tullessa kohti puoliväliä. Hieman irrelevantti ilmaisu ”yhdeksäs kuu” tarkoittaa tietenkin meidän marraskuuta. Useimmissa suurissa eurooppa-alkuperää olevissa kielissä kuun nimi perustuu latinankieliseen sanaan ”november” elikkä yhdeksäs. Jos eläisimme Ranskan vallankumouskaletenteti mukaisesti niin nyt olisi menossa Brumaire eli usvakuu joka vaihtuisi tämän kuun 21. päivä hallakuuksi. Usvaistahan nyt kieltämättä on, ainakin Vanhan Suomen horisontissa. Tulikin mieleen että onhän De Re Allii Sativi pohtinut aivan vakavastikin näitä kalenteri-asioita tässä julkaisussa.
De Re Allii Sativin koeviljelmän kirjasto on siis istutettu ja on aika kertoa jotain antaa pientä faktuumia. Lajikkeita tuli nyt kaikkiaan 147. Usean viime vuoden tunnisteen suhteen kävi niin että kun tuli riittävää näyttöä siitä että kyseessä on sama lajike niin kaksi eri tunnistetta voidaan yhdistää. Näin kävi esimerkiksi Artisokkien kasvuryhmässä Theradorin ja Antonin suhteen. Morfologiset havainnot puoltavat asiaa ja onhan taustalla tsekkien tekemä DNA-analyysi. Theradorin tunniste on nyt E1a ja Antonin taas E1b. Kyseessä on sama lajike, mutta ensimmäisen vuoden havaintojen jälkeen Antonin kasvutapa oli kuitenkin kurinalaisempi kaikissa kasveissa. Muutama lajike sammui eli ei lähtenyt kasvamaan enää tai sitten tuhoutui. Ainakin kaksi Turbaania menetettiin aivan ilmiselvän virus-saastunan vuoksi. Toinen niistä oli Sumsikil.
Eniten varmoja ja uniikkeja lajikkeita on Rocambole-ryhmässä; 24 kappaletta. Tosin tässä vaiheessa mahdolliset Spanish Roja-variantit, Dutch Rocambole, Tristan, Taupe Brown, Maxatawny ja Stanik ovat itsenäisiä lajikkeita ja ehkä sellaisessa statuksessa pysyvätkin. Yhdessä vuodessa tapahtui sellainenkin muutos, että Kreolien ryhmään tuli peräti 5 uutta lajiketta. Varsinaisia uusia tulokkaita ovat toki vain Edenrose, Ajo Rojo ja Creole Red. Tästä lähtien Rosso di Sulmona luetaan Kreoleiden kasvuryhmään. Sitten on tietenkin vielä olemassa hyvin todennäköinen mutaatio Killarney creole josta jokin aika sitten kirjoitimme. Vuoden 2019 kirjaston kokonaiskynsimäärä oli varsin suuri sillä joitakin lajikkeita laitettiin maahan 32 kynttä tai jopa enemmän. Tässä vielä yhteenveto, 161 tunnistetta ja 147 lajiketta:
Turbaanit 16 14
Lasipurppurat 10 9
Kreolit 6 6
Aasialaiset 6 6
Artisokat 21 20
Marmoripurppurat 20 20
Raitapurppurat 16 16
Rocambolet 32 24
Posliinit 21 19
Silverskinit 10 10
Outokaiset 3 3
161 147
Lajikemäärän kasvattaminen on vielä mahdollista. Katto on jossain kahdensadan hujakoille. Mutta kaikki aikananaan ja pikku hiljaa. Onhan näissäkin jo tarkkailemista aivan riittämiin. Tänäkin vuonna muutama lajike vaihtoi kasvuryhmää. Tällainen tapaus oli mm. Irkutsk jok luetaan nyt Rocambole-ryhmään. Muutama entinen Rocamble löytää toisaalta itsensä nyt Turbaanien joukosta. Kaikkinensa hyvin opettavainen vuosi. Loppumusiikkina käykööt vaikka tämä.
Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Sulla on jo tietoa valkosipulista kirjaan asti. Missä olisi taulukot ja kuvat Tietysti teksti ymmärrettävässä muodossa, kun koulutus on mitä on. Ja on edelleen sitä mieltä jos DNA:ta tunnistetaan niin se olisi se varmin. Ei tarvitse hypätä ryhmästä ryhmään. Kysyisin vielä Hardnek -softnek sanoista? Göran
VastaaPoista