Helmikuussa ikuista tulta ja valiokuntatason mietintö ”kynsilaukkavuosi.”

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Nonis Februariis

Niin on ja parasta pistää kunnon sinkkuja kehiin, kuten otsikkokuva kertoo, jos mielii saada ainakin yhden jalan verran versoa. Kynsilaukan verso sisällä kasvatettuna on ikuinen tuli ja kun helmikuu on se kaikista vaikein kuukausi odottaa niin lohtua todellakin tarvitaan. Kynsilaukan ystävälle ja kasvattajalle helmikuu on samanlainen kuolemankierros kuin mitä kolmas kierros on mailerille. No, nykyään mailia ei juuri juosta vaan typerä eurooppalainen tonnivitonen on vienyt ainakin toistaiseksi voiton. Kuolemankierroksellahan eli kolmannella ratakierroksella otettiin mittaa miehestä ja se oli psykologisesti kaikista vaikein kierros, pimeä kierros. Maaliskuussa nimittäin sprouttaus on enemmän kuin totta ainakin Vanhan Suomen horisontissa.

Helmikuu on pimeä kuukausi myöskin niin arkipäiväisessä asiassa kuin NHL-jääkiekko. Ainakin Kanadassa on pirun kylmää ja lunta tuiskuaa. Pelejä on joukkueella kuin joukkueella keskimäärin 11. Se on paljon. Kaikkialla on tiivistä; eletään siirtymäkuukautta ja jos joku oikein sen oivaltaa niin kuukausi on kuitenkin ”kymmenyksen” lyhyempi kuin muut kuukaudet. Kestettävä se kuitenkin on ja lohtua suo tieto siitä että maaliskuu on viimeinen kierros jolloin sprouttaa. Ikusien tulen eli versokasvatuksen avulla  helmikuu on lastenleikkiä

De Re Allii Sativi on pohtinut ns. kynsilaukka-vuotta ja asia on ollut valiokuntakierroksella. Nyt on ensimmäisen käsittelyn aika. Elikkä kysymys kuuluu, miten nimetä kuukaudet ja montako niitä on? Mietintö voidaan tiivistää seuraavaan.


De Re Allii Sativin mietintö asiasta "Kynsilaukkavuosi" ensimmäistä käsittelyä varten.

Lähtökohta: Ihmisten tarve on nimetä jaksoja ja vaiheita. Ne eivät aina noudata kalendaarisen vuoden jaskoja ja järjestystä. Kynsilaukkavuoden kuukausien nimeämisessä on lähtökohtana, vahvastikin romantisoitu ajatus siitä että kynsilaukkaa olisi viljelty täällä jo kahdentuhannen vuoden ajan ja sillä olisi potensseissa huomattavampi asema kuin sillä juuri nyt on. Kynsilaukkavuoden kuukausikohtaisissa jaksotuksissa näkyy ns. ilmastonmuutos.

I Kynsilaukkavuosi ei ole riippuvainen ”kalendaarisesta kalenterista.” Ei tarvitse olla kahtatoista kuukautta. Kuitenkin yhdeksän kuukauden suhteen niiden pitää noudaattaa ns. länsimaita kalenteria.

II Kynsilaukka-kalenteri noudattaa rakenteeltaan periaatteellisesti ns. roomalaisten vanhaa kalenteria. Vuosi loppuu silloin kun syysistutukset on saatu tehtyä. Kalenteri noudattaa talvikynsilaukan ihanteellista kasvurytmiä pohjoisilla vyöhykkeillä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lokakuun viimeistä päivää. Vuosi alkaa maaliskuun ensimmäisestä päivästä.

III Jaksoa joka alkaa lisäsymateriaalin maahan saattamisesta ja joka päättyy helmikuun viimeisenä päivänä kutsutaan talveksi.

IV Kuukausien nimityksien suhteen voidaan ajatella seuraavaa:

Kalendaarinen maaliskuu: Sulamakuu
Kalendaarinen huhtikuu:  Sprouttikuu.
Kalendaarinen toukokuu: Toukokuu
Kalendaarinen kesäkuu: Varsikuu
Kalendaarinen heinäkuu: Sattikuu
Kalendaarinen elokuu: Kelokuu
Kalendaarinen syyskuu: Kemukuu
Kalendaarinen lokakuu: Juurikuu

Sulamakuu tarkoittaa että kalendaarisen maalikuun aikana maa sulaa roudasta ja sprouttaus tulee mahdolliseksi.

Sprouttikuu tarkoittaa että kalendaarisen huhtikuun aikana lähes kaikkialla pohjoisilla vyöhykkeillä sprouttaus on faktuumi eli tosiasia.

Toukokuu tarkoittaa että kalendarisen toukokuun aikana tulevan syksyn istutusten maa-alan valmistelu aloitetaan.

Varsikuu tarkoittaa että kalendarisen kesäkuun aikana kasvi tuottaa kukkavarret ja on ensimmäisen sadonkorjuun aika.

Sattikuu tarkoittaa että kalendarisen heinäkuun aikana päästään korjaamaan satoa varhaisempien lajikeiden myötä kaikkialla Suomessa viimeistään Vaasan korkeudella. Sattikuu juontaa ikivahansta suomalaisesta nimestä ”Sattilainen” eli elonleikkaaja. Satti on tarkoittanut  kantasuomessa eloleikkuuta. Samasta sanueesta ja juuresta tulee myös sana "sato." Heinäkuun nimittäminen kynsilaukka-kalenterissa sattikuuksi on kunnianosoitus ikimuistoisen ajan suomalaisille.

Kelokuu tarkoittaa että kalendaarisen elokuun aikan kynsilaukka kuivataan. ”Kelota" tarkoittaa kanta-suomessa ”kuivattumista.”

Kemukuu tarkoittaa että kalendaarisen syyskuun aikan on aika järjestää sadonkorjuu-juhlallisuuksia. Kama tulee myyntiin ja sitä pitää juhlia eli kemuta.

Juurikuu tarkoittaa että kalendaarisen lokakuun aikana kynnet ovat maassa ja ne on saatettu onnelliseen ja autuaaseen tilaan jossa juurien kasvu on mahdollista tulevan vuoden hvyvän kasvun turvaamiseksi.

V Kynsilaukka-vuoteen liittyvisät erillisistä juhlapäivistä vakiintunee käytäntö kalenterin periaatteellisen käyttöön ottamisen jälkeen. Paikallisia tapoja ja käytäntöjä pitää kunnioittaa.

Toukokuu piti siis pintansa ja pannaans Tapsa asialle vaikka vielä kuolemankierroksella eli helmikuussa mennäänkin. Tuo aika toukokuun.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.