Skeippejä odotellessa ja uusi innovaatio

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Kalendis Iuniis

Teki mieli kirjoittaa otsikoksi pikemmin että ”Skeippejä odotellessa, vol 1,” mutta ei pidä ahnehtia. Nyt olemme kallistuneet siis vuoden kuudennen kuukauden puolelle ja Taikakesä jatkuu ja näyttää vain ottavan lisää kierroksia kuin hulliainen pystykorva lintumetsällä. Siitä kun kukkavarsi tulee esille viimeisenä lehtenä on ensimmäisten lajikkeiden leikkuuseen aikaa kolmisen viikkoa jos eletään oloissamme normaalia kesää. Nyt ei toisaalta eletä sitä normaalia kesää mutta kolme viikkoa on kuitenkin hyvä lähtökohta, ehkä jopa työhypoteesi.

Skeipeistä on kirjoitettu ennenkin taannoisina vuosina eli kahtena edellisenä kesänä. Tänä vuonna skeippi-kausi tavallaan jatkuu pitempään sillä viime vuonna sattui innovaatio joka lisää tämän tuotteen käyttömahdollisuuksia. Kerrotaan nyt lyhyesti miten tämä innovaatio syntyi. Niin, erääseen puutarhamyymälään oli toimitettu myytäväksi skeippejä heinäkuun toisella puoliskolla varsin kohtuullinen määrä. Tavarasta osa oli myymättä vielä syyskuun alussa noin 6 viikkoa toimituksen jälkeen. Luonnollisestikin tavaraa oli säilytetty viileässä sinä aikana jolloin myymälä oli suljettu. Syyskuun alussa tavara ei ollut vielä yhtään nahistunutta, mutta ehkä skeippien väri oli selkeästi vaalentunut. Skeipistä saattoi taittaa palan varsin rapsakasti ja kun sen laittoi suuhun niin yllätys oli melkoinen. Maku ei ollutkaan tutun polttava vaan aivan jotain muuta. Skeippi maistui varsin makealta ja luvalla sanoen viettelevältä. Ei tarvinnut myöskään edes mielikuvitusta jos siitä löysi toffeemaista makua.

Makeat skeipit tuovat kieltämättä mieleen kabochan, japanilaisen talvikurpitsan. Nimen Kabocha alkuperä on portugalilaista alkuperää. Portugalilaiset kauppapurjehtijat toivat kurpitsan japanilaisten tietoisuuteen vuonna 1541. He toivat kurpitsan Cambozasta ja sen nimi oli Cambodia abóbora jonka nimimuodon japanilaiset tapansa mukaan kotouttivat lopulta muotoon Kabocha. Kabochat korjataan vielä kun ne ovat raakoja ja sen jälkeen se kypsennetään varastokäsittelyillä. Aluksi sitä pidetään japanilaisten mukaan lämpimässä paikassa (25 astetta) 13 päivän ajan jotta osa tärkkelyksestä muuttuu sokeriksi. Sitten Kabochat siirretään viileään tilaan (10 astetta) kuukaudeksi jotta hiilihydraatti-pitoisuus kasvaisi. Kypsä Kabocha on haluttu herkku jonka käyttömahdollisuuksiin voi tutustua tietenkin Internettiä selaamalla. Ei ole mitään epäilystäkään etteikö makeita skeippejä voida valmistaa aivan samalla tavalla. De Re Allii Sativin koeviljelmän liepeillä kasvatetaan tänä vuonna aitoa Kabochaa. Kasvussa on 10 tainta joista kyllä saa jonkin verran Kabochaa. Lisäksi kasvuun tulee ”tavallista” Uchiki kuria joiden siemenet otettiin syksyllä ostetuista kurpitsoista.

Toistaiseksi en ole löytänyt mainintoja maailmalta makeista skeipeistä. Tuotetta voi vielä varmasti kehittää vaikka kuinka paljon eteenpäin eikä tätä innovaatioita kannata pitää salassa. Tuotteen valmistus vaatii tietenkin parasta ja ehdottomasti puhdasta raaka-ainetta. Ja sanottakoon vielä että puhtaudella tarkoitaan tässä kukkavarsia ja kasveja joita ei ole käsitelty kasvinsuojelu-aineilla. Parhaimmillaankin makeita skeippejä voidaan valmistaa varsin pieniä määriä. Mutta joka pystyy tuottamaan niitä ja saamaan ne markkinoille voi jopa ansaita niiden avulla jonkin verran. De Re Allii Sativin toimitus jakaa mielellään tämän innovaation amerikkalaisten ja muiden ystäviensä kanssa; "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi myös antakaa!" Ja mitäpä loppuun? Mennään nuoruuden lähteille ja laitetaan soimaan Kim Wilden Cambodia.

P.S. Otsikkokuvassa tyylipuhdas Posliinien kasvuryhmän edustajan sydänkiehkura viimä kesältä. Noista posliinien sydänkiehkuroista saakin sitten varmasti vallan veikeän näköisiä makeita skeippejä.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.