Sadonkorjuu on käsillä — skeippejä ja tuoretavaraa.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Kalendis Iuliis MMXVII

Näinä aikoina voi maasta nostaa huoleti yhden kasvin joka päivä ja syödä sen tuotetavarana. Tästä meille kielii otsikkokuvakin. Skeipit kasvavat ja niiden keräys alkaa varsinaisesti vasta ensi viikolla. Ilmoja on päivitelty kuukausitolkulla, mutta juuri nyt eletään aikaa jolloin kärsivällisyys palkitaan. Vaikka skeippien suhteen ollaan kolme viikkoa viimä vuotta jäljessä niin ainakin Vanhan Suomen horisontista katsoen kasvien vihermassa on paljon suurempi. ”Paljon suurempi” tarkoittaa tässä kohden noin 30%. Suurempi vihermassan määrä näkyy kasvien pituudessa ja paksuudessa. Turha valitus huonosta kasvusta voi olla siis aivan turhaa ja moni on toivottavasti kokeva iloisen yllätyksen kun sadonkorjuu koittaa.

Mutta mikä voi selittää hyvän kasvun vaikka on ollut näennäisesti ihmisen kannalta huono ilma? Olisiko selitys runsaissa sateissa ja siinä, että parasta kastelua on todellakin oikea vesisade. Pehmeä ja tislaantunut vesi joka tulee taivaalta ja kastelee maan. Varmasti tuossa on perää ja siinä että kasvit ovat saaneet kasvaa viileässä ja pitkään. Ensi viikolla Rocambole-lajikkeiden kuten myös Posliinien, Raitapurppuroiden ja Marmoripurouroiden raapien kasvu tulee tarkkailun alaiseksi, ja silloin voidaan jo tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevasta sadosta. Turbaanien ja artisokkien kasvu näyttää lupaavalta, joissakin lajikkeissa on halkaisjaltaan jo kahden tuuman raapit.

Muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla sadonkorjuu on aika tavalla myöhässä. Utahilaisilla kynsilaukka-farmeilla sato on korjattu, muuta meille niin tutulla Filareella ollaan jäljessä keskimääräisestä vuotuisesta sadonkorjuu-ajankohdasta parisen viikkoa. Joka vain vieraikeekin Filareen Instagram-sivulla löytää sieltä viimeisimpien päivitysten joukosta kuvan joka kertoo siitä että aikaisimmat turbaanit ovat tuleentuneet ja korjattu kuivumaan. Tuo kuva on itse asiassa ehkä paras näkemistämme kuvista jotka kuvaavat sitä missä vaiheessa turbaanit on syytä nostaa maasta. Rohkenemme laittaa tuosta kuvasta, kiitos De Re Allii Sativin toimituksen hyvien suhteiden ko. farmille johdosta, leikkaus-otoksen opetusmielessä tähän:

Instagram-päivityksen kuvateksti kuuluu alkuperäisellä kielellä seuraavasti: "A few early Turbans got harvested yesterday! We typically harvest when the top 4-5 leaves are still mostly green and the lower leaves have dried out."  Omalle kielellämme tuo kuuluu dynaamisen käännöksen mukaisesti näin: ”Muutamat aikaiset Turbaanit tulivat korjatuksi eilen! Teemme sadonkorjuun tämän lajityypin osalta kun 4-5 ylintä lehteä ovat pääasiallisesti vielä vihreitä, ja alimpien lehtien kuivahdettua täysin.”

Lajiketta on vaikea päätellä kuvan perusteella. Siinä on kuitenkin yhdeksän varsinaista lehteä ja kukkavarsi joka on leikattu pois. Filareella on tapa poistaa maasta nostetusta kasvista vielä 2-3 alinta lehteä pois ennen kuin se laitetaan kuivatukseen. Tämänkin kasvin valmiiseen raapiin jää 5 täysin ehjää wrapperia kun viimeinen trimmaus on tehty ja se on valmis myyntiin. Tällä kaikkien kynsilaukkafarmien esikoisella päästään sadonkorjuuseen todennäköisesti noin kymmenen päivän sisään. Filareen Facebook-sivut ja Instagram-tili antavat hyvä kuvan siitä mitä tuolla farmilla oikein tapahtuu. Viimeinen kuorma skeippejä lähti markkinoille muutama päivä sitten.

Vanhan Suomen horisontissa skeippejä päästään siis leikkaamaan toden teolla viikko tästä eteenpäin, ja ensimmäiset lajikkeet ovat valmiita nostettavaksi Ranskan kansallispäivän tietämillä. Turbaaneja ne ovat täälläkin. Varsinaista Turbaani-laulua ei tähän löytynyt, mutta tämä Teijo Joutselan ja Humppa-Veikkojen "Sulamith" ajakoot tällä kertaa asian.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.