Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
ante diem XIII Kalendas Augustas
Heinakuu on tullut kahteen kolmannekseensa ja pohjoisten alueiden jääkartta kertoo että Koillisväylä ei ole vielä purjehduskelpoinen. Viileä kesä oloissamme jatkuu ja sen näkee kukoistavina viljapeltoina. Liekkö koskaan pelloissa ollut näin paljon vihermassaa kuin nyt. näinä päivinä pitäisi ainakin Vanhan Suomen horisontissa ryhtyä jo sadonkorjuuseen pehmytniskojen suhteen, mutta sama ilmiö kynsilaukkapenkeissäkin. Vihermassaa on niin vallan rutosti ja alimmat lehdet eivät ole lahoamaan päin raapin ympärillä joten antaa nyt vielä olla vähän aikaa. Skeipit on toki leikattu ja jopa jatkojalostettu.
De Re Allii Sativi julkimoi eilen elokuvan jossa opastettiin kuinka skeippejä fermentoidaan. Kun käytetään latinalaislähtöistä sanaa niin on syytä kertoa mitä sillä tarkoitetaan:
Käyminen eli fermentointi on aineenvaihduntatapahtuma, jossa pilkotaan orgaanisia aineita, usein hiilihydraatteja tai aminohappoja, energian saamiseksi. Käyminen tapahtuu tavallisesti ilman happea, mutta on olemassa myös niin sanottuja hapetuskäymisiä, jotka vaativat happea.
Oma lukunsa on odotttaa pari kolme viikkoa tuleeko purkissa lojuvasta tuotteesta syömäkelpoista. Siirtyessään metsästäjä-keräilijästä paikallan asuvaksi maanviljelijä-karjanhoitaja-puutarhureiksi ryhtyivät Homo Sapiens-laji edustajat fermentoimaan ruokia koska haluttiin niiden säilyvän pidempään. Useimmat maitotuotteet ovat fermentoituja, kuten jogurtti, viili, piimä, rahka, juusto, kermaviili, samoin hapanleipä, olut, viini, viinietikka, soijakastike, salami, chorizo-makkara, tee, kahvi ja suolakurkut. Vaikka fermentoinnin päätarkoitus näissä tuotteissa on tyypillisen maun aikaansaaminen ja säilyvyyden parantaminen, varsinkin hapanmaitovalmisteita ja hapanvihanneksia voidaan perustellusti pitää myös terveysravintona. Hapanvihannekseksi luetaan myös fermentodut skeipit.
Maitohappokäymisessä eli anaerobisessa glykolyysissä energiaa saadaan hajottamalla sokeria ensin pyruvaatiksi joka pelkistyy edellen maitohapoksi. Reaktiossa ei vapaudu lainkaan hiilidioksidia. Energiaa vapautuu paljon vähemmän (2 ATP-molekyyliä yhtä glukoosimolekyyliä kohden) kuin soluhengityksessä (30–32 ATP-molekyyliä glukoosimolekyyliä kohden). Suurin osa glukoosin sisältämästä kemiallisesta energiasta jää käymisessä maitohappoon. Maitohappokäyminen on anaerobista, eli se voi tapahtua hapettomissa oloissa. Maitohappokäymisen oivaltaminen on ollut yksi ihmiskunnan histotian suurista kesinnöistä ruuanjalostuksen alalla. Sitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa, kun maitohappobakteereiden avulla valmistetaan juustoa, jogurttia ja kaikkien tuntemia hapatettuja vihanneksia kuten perinteisä venäläisiä kurkkuja tai hapankaalia.
Osittain skeippi-aika ja varsinainen sadonkorjuu ovat menneet päällekkäin. Näinä päivinä valmistaudutaan työhön kovaniskojen kansssa. Penkkejä kuovitaan sieltä täältä auki ja mietitään montako päivää on aikaa. Näyttää siltä että ensimmäisenä korjuulle tulee kirjastopenkin ulkopuolelta kovaniskoista lasipurppuroiden kasvuryhmän Early Purple ja sen lähisukulainen Unikat tulee pian perässä.
Kesää on moitittu huonoksi, mutta mikä lämmössä hävitään se muuten voitetaan. Ja pitää muistaa että liika lämpö ei sovi meille fennoille. Ei se sovi myöskään kynsilaukalle ja vaikka paistaisi oloihimme nähden äärirajoilla ei se riittäisi Kreolien kasvuryhmän edustajille. Aina voi lohduttatua kerran kesässä katsomalla mainion venäläisen elokuvan nimeltään ”Auringon uuvuttamat.” Loppumusiikin sijasta viivähdämme hetken lämpimän venäläisen kesän eeppisissä tunnelmissa: https://www.youtube.com/watch?v=ssJbC2pNaCA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.