Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Kalendis Aprilibus MMXVI
Mutta otetaan heti takaisin ja sanotaan myös että Spanish Roja sprouttasi. Otsikkokuva kertoo että kirjastopenkin rivillä 83 on tapahtunut jotain. Tunniste 63 eli Kreikan sininen on sproutannut. Kyse on yhdestä sproutista ja ihmismuistin mukaan suurimmasta sinkusta. Kaksi muuta ovat vielä maan alla joten odotus jatkuu. Ei ole syytä epäillä etteikö tuo jaloista jaloin kukoista kirjastopenkissä kolmen kasvin verran kunhan kevät saa. Luvassa on ehkä 11-12 pientä kynttä ja kolme kukintoa joista saa jopa 40 itusilmua.
Nyt ei oikein tiedä millä nimellä tuota lajiketta oikein kutsuisi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Spanish Roja; Kreikan sininen; Egyptinvalkosipuli ja vuorivalkosipuli. Rakkaalla lapsella saa olla monta nimeä niin pitääkin olla. Tosiasia on kuitnekin se, että mainettaan Spanish Roja ei ole turhaan saanut. Maailmalla vallitsee jotensakin suuri yksimielisyys siitä että Spanish Roja on kaikista hienostunein kynsilaukka mitä ollut on, olla voi, ja mitä on oleva. Mutta se on myös hienohelma eikä se kotiudu kovin helposti minne tahansa. Sillä on sellaista gloriaa jota ajan hammas ei koskaan voi nakertaa niin kauan kuin tällä kiviplaneetalla elämää ylipäänsä on.
Kolmella kasvilla ei vielä vallata Suomenniemen puutarhoja, mutta alku se on siinäkin. Tänä vuonna De Re Allii Sativin toimitus ei Spanish Rojaa / Kreikan sinistä maistele ja syksyllä 2018 tokko vieläkään enemmän kuin parin kynnen verran. Kirjastopenkissä on myös idaholaista alkuperää olevaa Killarney Red-lajiketta jota pidetään Spanish Roja-mukaumana. Siitä riittänee muutama kynsi maistettavaksi. Vahva epäily on myös sen suhteen että kirjastopenkin ns. ”kroatialaisessa kokoelmassa” voi olla ainakin kaksi Spanish Roja-mukaumaa. Tuleva kesä sen sitten näyttää.
Paljon miettii näinä päivinä kynsilaukka-asian nykypäivää ja tulevaisuutta. Tulevaisuus on pienen mittakaavan viljelijöissä eli sellaisissa kasvattajissa jotka voivat laittaa syksyllä maahan 1200-3600 kynttä. Kyse on siis viljelijöistä jotka voivat tuottaa 80-250 kiloa kunnon kamaa. Tuollaisen määrän voi tuottaa yksin varsin pienellä alalla ja tuohon maksimiin eli 3600 kynteen tarvitaan 180 juoksupenkkimetriä minimin ollessa 60 metriä. Lajikkeista riippuen maahan menee noin 20-25 prosenttia sadosta. Viljelijä jolla on kuusi kahdenkymmenen metrin penkkiä voi tuottaa hyvälaatuista kamaa 170 kiloa. Siitä menee lisäykseen noin 40 kiloa. Omaan käyttöön hän varaa 20 kiloa (Sisältää ylläri-raapit ystäville ja sukulaisille) ja senkin jälkeen jää jakeluun noin 100 kiloa joka riittää kahdenkymmen ihmisen tarpeisiin. Sadalla kilolla voi siis ilahduttaa monia ihmisiä ja saada ihan mukavat lisä-ansiot. Vaivaa kaikki tietenkin vaatii. 100 pienen mittakaavan viljelijää voi tuottaa vasta 10000 kiloa kunnon kamaa. Tie on pitkä täyttymykseen. Kunnon kamaa pitäisi saada kuitenkin kaikille…
https://www.youtube.com/watch?v=enIdTGckjKs
Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Mielenkiintoista, jos nuo eteläisemmät kynsilaukat suojaa olkikatteella talveksi niin taimelle nousevat siinä missä muutkin. Minulla on kevätistutusta noista tavallisesti syksyllä istutettavista kynsilaukoista. Vertaan niiden koon kasvamista ja kasvukauden pituutta. Sillä viime kesältä jäi sellainen tuntuma, että keväällä istutettuna muutama lajike kasvaa huomattavasti kookkaammaksi kuin syksyn istukkaat.
VastaaPoistaKreikan sininen/Spanish Roja kuuluu Rocambole-tyhmän hienohelmoihin. Ron L. Engelandkin puhui siitä kuinkka Rocambole-ryhmässä on kaksi alalajia. Minun mielestänin niitä on kolme. Meidän tuntemamme Ison venäläisen mukauma ”Alexandra” on ns. paksu maalaispoika. Ns. Etelä-Suomlainen kasvaa robustimmastai ja ryhdikkäämmästi kuin Iso venäläinen. Tuossa kaksi ryhmää ja kolmas on ns. hienohelmat joihin Spanish Roja ja muutama muu kuuluu.
VastaaPoistapaksut maalaispojat
ryhdikkäät
hienohelmat
1970- luvulla oltiin sitä mieltä että Spanish Roja ei voi kasvaa menestyksekkäästi niin pohjoisessa kuin Washingtonissa. Okanoganin piirikunta ja Omakin taajama ovat Kaskadi-vuorilla ja Filaree ja sen naapuritilat sijaitsevat noin 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Brittiläisessä Kolumbiassa on farmeja jotka ovat vielä paljon pohjoisemmassa kuten vaikkapa Rasa farmi. Se on noin 900 kilometriä etelämpänä kuin Vanha Suomi. Aurinkoa siellä on ensi ajattelemalta enemmän kuin meillä, mutta täällä päivät ovat pidemmät. Kun kaikki tekijästä summaa yhteen niin ei täällä kovin paljoa jäädä jälkeen noista seuduista mitä kasvutekijöihin tulee.
Voisi sanoa että suotuisimman kasvun olosuhteissa Suomessa Spanish Roja saadaan kyllä kasvamaan oikein hyvin. 70-80-grmmaiset raapit ovat mahdollisia. Spanish Roja vaatii kärsivällistä työtä ja lajin kotouttaminen vie 5 vuotta. Ennen tuota ei kannata haavaille suuresta penkistä jossa kukoistaisi 600-900 kasvia.