Kynsilaukka-tanssiaiset
Yksi kirjan Growing Great Garlic inspiroivimmista kuvauksista on se kun Engeland kertoo
tutkimuksistaan sen parissa milloin ja miten kovavartisesta
kynsilaukasta pitää leikata kukintovarsi. Filareella oli viljelty omenia
ja muutakin jo ennen Engelandin aikaa. Kynsilaukka kasvoi marginaalista
tilan päätuotteeksi kun tultiin 1980-luvun loppuun. Seutukunnalla oli
vaikuttanut jo 1970-luvulta lähtien pastori Donaldson, suuri
kynsilaukkamies, jolle Engelandikin antaa suuren tunnustuksen. Mutta
vielä 1980-luvun puolivälissä kasvi piti itsepintaisesti salaisuutensa.
Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana ei edistytty asian suhteen juuri
millään tavalla. Vierailu salaperäisen kiinalaisen kasvattajan
luoksekaan ei tuonut mitään tolkkua asiaan.
Sato korjattiin miten sattui, jotkut leikkasivat kukintovarret pois,
jotkut eivät leikanneet. Eräänä syksynä sato alkoi pilaantua kaikilla
tiloilla varsin nopeasti, siis Filareessa ja piirikunnassa muutenkin.
Kyse oli Rocambole-kasvuryhmään kuuluneesta Spanish Rojasta. Engelankin
joutui kompostoimaan valtaisan määrän tuota talvivalkosipulin aateliin
kuuluvaa muunnosta. Seuraavana vuonna Filareella tehtiin koe ja sen
penkin kasvien raapit joista ei oltu poistettu kukintovartta säilyivät
kovina jopa helmikuulle saakka. Raapin koossa tosin hävittiin. Lopulta
muutaman vuoden kokeilujen jälkeen löytyi sitten sopiva kompromissi; kun
kukintovarsi poistetaan 8-10 päivää ennen sadonkorjuuta saadaan varsin
pitkä säilyvyys ja raapin kokokin on varsin hyvä. Pitkällä säilyvyydellä
tarkoitetaan tässä joulukuuta ja raapin koolla jotain 80-grammaista.
Pitää muistaa että Filaree on aika tavalla etelämpänä kuin
eteläisimmätkin osat Suomesta joten satokin valmistuu kolmisen viikkoa
aikaisemmin. Heinäkuusta on aikaa jouluun noin viisi kuukautta.
Ilmeisesti ennen tuon yhden vuoden koettelemusta sadon lähes täydellisen
tuhoutumisen myötä Filareellakin leikattiin kukintovarret pois miten
sattui. Nimittäin Engeland kuvaa seuraavaa vuotta jolloin isolla
peltoalalla jossa kasvoi Spanish Rojaa tapahtui jotain järisyttävää.
Spanish Roja kuuluu siis Rocamboleihin ja niille on ominaista se että
kukintovarsi tekee jopa kolminkertaisen kiehkuran. Siellä Engeland oli
yksi pellolla kun kukintovarret lähtivät mykistävään
suoristautumis-tanssiinsa. Koko pelto oli elänyt ja miehen selkäpiitä
oli tuo näky oli karminut. Yhtäkkiä huomasin seisovani Engelandin kanssa
pellolla, ja tunsin kuinka kummalliset väreet kulkivat itsenikin
lävitse. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin tuhansien kasvien ala.
Engelandin kokemus on varmasti kokemisen arvoinen. Täysikuu sattuu
suomalaisen valkosipuli-viljelyn kannalta otolliseen aikaan seuraavaan vuonna 2024
jos mielii mennä ”oikeisiin kynsilaukka-tanssiaisiin.” Vuonna 2018
heinäkuussa täysikuu on 21.07. Se voi olla hyvä aika saada tuo kokemus.
Nimittäin lämpimässä ja jo hämäräisessä heinäkuisessa suomalaisessa
illassa vaikutelma voi olla paras, ainakin näin on varmasti
suomalaisille. Jos on keskivertoa parempi kesä eli toukokuu ja alkukesä
ovat olleet varsin lämpimiä, niin tuosta päivästä on kymmenkunta päivää
sadonkorjuuseen. Tanssiaisiaa varten voi jättää haaluaamansa määrän kasveja leikkaamattaa. Kaikki riippuu mielihalusta jos halauaa kasvattaa muutaman nipun pystyynkuivattavaaa tavaraa tai tuottaa klooneja.
Mutta tanssivatko kynsilaukan varret heinäkuun täysikuussa 2022 onkin
sitten eri asia. Ihmeellinen näky on ihmeellinen näky ilma täysikuutakin
ja varmasti vuoden 2022 tanssi tapahtuu ajanjaksolla 20.07.-04.08.2024
jolloin on vähintään puolikuu koko ajan. Leikattava, niin jos haluaa ne
leikata. Vaikutelma on tietenkin parempi mitä suurempi määrä tanssivia kynsilaukan varsia on. Tuotantomäärän ollessa suurempi voi tuohon
tarkoitukseen varata kaksi grossia eli vajaat 300 kasvia. Tuohon erikoisuuteen tarvitaan jo 5x5 metrin
kokoinen pläntti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.