Viherkynsilaukka viehkeimmillään

 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

 

 

De Re Allii Sativi  

Torsten Sandberg   

ante diem VIII Idus Iunias

Viherkynsilaukka viehkeimmillään

Jospa mennään suoraan asiaan ilman yleiskatsauksia ja todetaan mitä otsikkokuvassa on. Kuva näyttää sen miten vikkelä Turbaani on kasvussaan. Monen niukan vuoden jälkeen itselläkin on nyt varaa syödä jopa niinkin kallisarvoisesta tavaraa mitä Turbaanin Cielavas viherkynsilaukka on. Sen parhaimpien yksilöiden ylälehdet keikkuvat kolmessa jalassa eli luvassa on myös isoja raapeja. Viherosa on kohta kukkavarsia vaille valmis. Tätä kirjoitettaessa sataa vettä ja niinpä tulevan viikon aikana on luvassa kasvupyrähdys. Otsikkokuvassa siis Turbaanienkasvuryhmän Cielavas ja Artisokka Stepan Tsekinmaalta. Cielavas on varreltaan pitempi.

Cielavas on kasvussa nyt toista vuotta ja täytyy sanoa että se on tullut, nähnyt ja voittanut. Kasvussa se ei juuri jää jälkeen toisesta lähes samalla tavalla kasvavasta lajikkeesta, Sandbergilla syntyneestä Humpgrid-lajikkeesta. Humpgrid on pitkässä juokussa joltisentaankin parempi kuin Cielavas, tai miten sen nyt sitten ottaakaan. Ja tässä tarkoitetaan nimenomaan sitä että sen on tarkoitettu olemaan varsinaisen pääsadon tuote. Cielavas näyttäisi olevan kaikkinensa aivan ylivoimainen lajike mitä tulee vihertavaran tuottamiseen. Stephan on tarkoitukseen myös hyvin sopiva, mutta kilpailijaksi siitä ei yksinkertaisesti ole. Cielavasin etu näyttäisi olevan myös siinä, että se pystyy tuottamaan  pienestäkin kynnestä varsin kookkaan viherosan. Viherosa on pehmyt ja maultaan myös täysin ylivertainen kun sitä verrataan muihin Turbaaneihin. Lajikkeesta on kirjoitettu täällä viime vuonna ja melko tarkalleen vuosi sitten varsin kattava juttu ja kun sitä tarkastelee niin korjattavaa ei ainakaan tässä vaiheessa ole. Kirjoituksen pääsee lukemaan tästä.

Kynsilaukka on meillä tuontitavaraa. Se ei ole koskaan kasvanut oloissamme luonnonvaraisena, se on kasvi joka vaatii ihmisen huolenpitoa. Olisi jopa tietyssä  mielessä turhaa lähteä kirjoittamaan siitä mitään historiallista katsausta. Tärkeintä on että sen tunnettuus kasvaa ja että sen pienimuotoinen kasvatus saa sijaa. Puutarhoiden ja hyötymaiden perimmäisestä kasvista tulee lopulta niiden ykköstuote ja ylpeys kaikkialla. Mutta ainahan voi lähteä pienelle, jos kohta isommallekin ajatusmatkalle ja miettiä entäpäs jos…

...nyttemmin kuunneltuani Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lukuisia kertoja äänikirjana näkee asian uudella tavalla monestakin näkökulmasta. Ruoka-aineista Kivi puhuu välillä viljaltikin mutta eipä kirjassa ja tuotannossa puhuta Allium-suvun kasveista yhtään mitään, ja sitä kautta ei luonnollisestikaaan myöskään juuri kynsilaukasta yhtikäs mitään. Emme voi siis lukea kansalliskirjailijamme kuvauksia tuon ihmerohdon suuria tekevästä voimasta. Eivät veljekset pistä suuhun voimaa ja urheutta antavia kynsiä käydessään voimallisiin tappeluksiin Toukolan miesten kanssa. Kynsilaukka-asiassa olemme sivistyksellisessä mielessä nuori kansakunta.

Ja mitäpä muuta. Paljon olisi kerrottavaa. Sandbergin siperialaiset tavoittelevat metrin korkeutta ja on toiveita siitäkin että juhannusviikolla saadaan uusia kukkavarsia syöntiin. Uudet, viime vuosina syntyneet lajikkeet näyttävät suorastaan julkean ja nuorekkaan kasvuvoimansa. Etulinjassa kulkevat ryhdikäs Turbaani Tourbillon du Nord ja Sandbergin Messidorin B-mutaatio Chataigne du Nord. On Kustaan päivä ja aamuyöstä maa on saanut kastetta. On aika tarkkailla ja katsella kaikkea mitä luonto meille tarjoaa. Tähän kirjoitukseen on vain yksi mahdollinen loppumusiikki.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.