Cielavas

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

 

Nonis Iuniis

On jo Iuniis-kuun Nonis ja niinpä kirjoitetaan De Re Allii Sativi-avaus. Julkaisimme länsimaisen ajanlaskun mukaan 05.02.2017 kirjoituksen jossa pohdittiin kukausien nimiä kynsilaukan mukaisesti. Nyt meidän pitäisi elää varsikuuta eli kukkavarsien kuuta. Tänä vuonna on ihan normaali vuodenkierto ja skeippejä päästään korjaamaan juhannuksen jälkeen ainakin Vanhassa Suomessa. Mutta jos vielä tunnelmoimme vanhojen suomalaisten ajassa niin on hyvä muistuttaa ja kerrata mistä nimi kesäkuu oikein tulee. Niin monta kertaa Kustaa Vilkuna Vuotuisen ajantiedon lukemisen jälkeen asia osaa tietysti kertoa ihan ulkomuististakin mutta kun on kyseessä niinkin pyhä kirja niin on aika siteerata tuon teoksen normaalipainoksen sivua 145 näin sanoen:

””Nykyisen ajan suomalaisissta kesäkuu tuntuu itsestään selvältä eli samalta kuin suvi kuu siis vuodenaikaan kuuluva nimitys jollaisia ovat huhti touko heinä ja elokuu. Jos kesäkuu tarkoittaisi suvea niin odottaisi Kirjakielessä suvi kuuta koska turun seudulla jossa kuukauden nimet on esimmäisen kerran pantu kirjaan suvi tarkoittaa kesää. Siellä kyllä tunnetaan kesää sanoakin mutta toisessa merkityksessä nimittäin tarkoittamassa kesantoa eli kylvämättömänä lepäävää pellon vainion osaa jollaista entisaikaan oli lähes puolet talon pelloista. Vanhassa länsi suomalaisessa työ kalenterissa kesäkuu oli juuri se kuukausi jolloin suoritettiin kesän ajo. ”Jos ei oo mettumaarhin sänkiänsä kääntäny, sillen tuloo syyshalla,” on sanottu Härmässä saakka. Lounais-Suomessa ei pelätty hallaa, vaan sanottiin, että tulee pieni tähkä, ellei kesää ole aikoinaan ensimmäisen kerran kynnetty. Kesänajon tärkeys kesäkuun aikaisena vuotuistyönä näkyy siinäkin, että saman kuukauden nimenä keskiaikana  oli saksassa brachamanet (bracha ”kesanto, kesanajo, aratio prima”), samoin keskiajan ranskassa jascherec ”kesäkuu”, ugar ”kesanto”. Suomen ja viron kesäkuu olisi siis oikeastaan kesantokuu, peltomiehen työhön liittyvä nimi, kyntökuu, kuten sen nimeksi on myös merkitty.””

Miten kesa on sitten muuttunut kesäksi onkin helppo selittää. Sanan kesa viimeinen vokaali tummuu eli etuvokaali muuttuu takavokaaliksi eli ä-vokaaliksi kuten aina kielessämme käy. Tästä on tietenkin se poikkeus että sanan päättävä vokaali ei tummu jos se on sama kuin sanan ensimmäinen vokaali. Tietysti ne Pertti-nimiset miehet joita on kutsuttu Peraksi ovat pitäneet huolen kyllä että tuota tummumista ei tapahdu. Mutta asiaan ja otsikkoon…

Vuodet eivät ole veljeksiä mutta niin eivät ole kynsilaukkohen kasvuryhmätkään. Jotkut ovat aiakaisia ja maailmalla tunnetaan Turbaanien aikaisuus. Suomalaisille harrastajille Turbaanit ovat vielä kovin tuntematon asia. Turbaanit pärjäävät meidänkin oloissamme hyvin jos ne kotoutetaan perusteellisesti. Tietenkin Turbaanienkin joukossa on aitoja ns. aitoja kasvuryhmänsä edustajia mutta sitten myös artisokasta muuntuneita lajikkeita.

Nyt on kuitenkin aika esitellä aivan uusi lajike joka on todella lupaava. Sen aikaisuus suorastaan hämmentää. Asiasta olisi paljon kerrottavaa, mutta on pyrittävä tiiviiseen ilmaisuun ja niinpä on pakko tehdä roomalaiset:

I Lajikkeen alkuperä on Latviassa. Nyt se on viettänyt yhden vuoden koeviljelmällä vietettyään sitä ennen ainakin yhden talven oloissamme reilustikin Vanhaa Suomea pohjoisemmassa.

II Morfologiset tarkastelun jälkeen viime syksynä se osoittautui Turbaaniksi ja sen latvakoonit muistuttivat kovasti niitä kroatialaisia kasvuryhmän edustajia joita oli takavuosina saatu Tsekinmaalta. Latvialainen kasvaa kuitenkin laakista paremmin kuin yksikään seuraavista: Virovitica; Novi Vindolski; Senkovec; Mirejovice ja Velika Gorica.

III Latvialaisen Turbaanin kasvin vihermassa on myös paljon suurempi kuin em. kroatialaisten.

IV Tapaus ”latvialainen” avaa uudella tavalla Turbaani-kysymyksen. Nyt on aihetta epäillä että morfologisten kriteerien perusteella Turbaanit, ainakin oloissamme ilmenevänä fenotyyppisenä suurryhmänä, voidaan jakaa kolmeen alaryhmään. Ne olisivat seuraavat: Keski-Aasialaiset Turbaanit; Suoravartiset Turbaanit ja ns. Artisokka-muuntujat.

IV Latvialainen kuuluu näihin suoravartisiin Turbaaneihin. Suoravartinen on tässä vaiheessa tekninen termi jolla yritetään vetää morfologisten määrittäjien antamien viitteiden pohjalta jonkinlaista kuvaa siitä mistä on kyse.

V Latvialainen muodostaa raapia jo kesäkuun alussa ja ennakoitu sadonkorjuupäivä on heinäkuun neljäs. Vuonna 2016 yksi Artisokka-muuntuja voitiin korjata jo juhannusaattona. Kyse oli lajikkeesta jolle annettiin nimi Sumsikil. Kanta oli syntynyt lajikkeesta jonka nimi oli Flavor. Suotuisana vuonna joka muistuttaisi kevään ja kesän 2016 oloja Latvialainen voisi ehtiä valmiiksi jopa kesäpäivän tasaukseen. Tietysti nyt puhumme Vanhasta Suomesta ja äärimmilleen optimoiduista De Re Allii Sativin koeviljelmän olosuhteista.

Latvialainen saa nyt nimen ja tietenkin sen pitää olla Latvia kielen mukainen. Otamme esikuvaa linnuista ja tässä tapauksessa västäräkki sopii nimen lähteeksi. Latvialaisen kasvua on on ollut ilo seurata ja se on ollut kesän airut. Kuu kiurusta kesähän, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen…” Lajikkeesta käytetään tästä lähtien nimeä Cielavas. Seuraava kuva antaa oivan käsityksen siitä millaista kasvu on Iuliis-kuun Nonis-päivänä.

Lajike voi olla aivan ihanteellinen kesäkuussa tarjolla olevan viherkynsilaukan tuotantolähde. Iuliis-kuun noniksen koittaessa hyvänä vuonna siitä voi olla tarjolla 60-grammaista tuoretavaraa kun puhutaan trimmatusta kasvista jossa on mukana viherosa. Silverskinit ovat hitaampia kasvussaan ja niistä saadaan vihertavaraa vasta juhannuksen jälkeen. Mutta eniwei; on ilo antaa uudelle lajikkeelle oikea nimi. Enää se ei ole ihan mikä tahansa latvialainen. Eikö meistäkin olisi vallan mukavaa jos meitä kutsuttaisiin ulkomailla ihan meidän oikealla nimellä eikä vain epämääräisesti ”suomalaiseksi.” Päästetäänpä vielä lopuksi irti latvialainen tenavatähti Kristīne Cielava. Meillä ei Suomessa taida olla henkilöitä joiden sukunimi on Västäräkki. Kiuruja ja Peippoja toki löytyy. Ai niin, se laulu… 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.