Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
ante diem III Idus Novembres
Instagram-palvelu ja tietenkin myös suomalaisten paljon käyttämä Facebook, mutta aivan erityisesti Instagram, voi välittää paljon tietoa yhden kuvan perusteella. Otetaanpa nyt vaikka kynsilaukan viljelyn kannalta täälläkin usein mainittu Filareen farmi Omakin taajamassa Okanoganin piirikunnassa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen Washingtonin osavaltiossa. Farmin Instagram-tilin päivitys kuluvan kuun kuudentena päivänä nykyaikasta länsimaista ajanlaskua kertoi todella paljon. Maahan oli satanut kuivaa lunta noin kahden tuuman paksuinen kerros yhden yön aikana ja maiseman taustalla häämöttävät Kaskadi-vuoret olivat kauniin talvisen valkoiset. Filareella oli juuri saatu pari viikkoa aikaisemmin vuoden istutukset tehtyä, mutta penkit eivät olleet vielä katettuja. 133 000 kynttä reilun kahden eekkerin alueella eivät ehkä vielä nukkuneet rauhallista untansa.
Farmin historian aikakirjoissa tilanne ei ole ainutlaatuinen sillä vuoriston aluskukkuloilla sisämaassa talvinen sää vallan tulee aikaisin. Omakin taajaman keskikorkeus merenpinnasta on 257 metriä. Taajama on laakosssa Okanogan joen rantamilla ja muutaman kymmenen kilometrin päässä taajamasta pohjoisessa kohoaa vuorijono jonka huiput ovat jopa 2400 metriä korkeita. Kesät ovat kuivia mutta talvella sataa ja se onkin sitten lunta. Marraskuusta helmikuulle saadaan keskimäärin 60 senttiä lunta. Omakin taajama on samalla korkeudella kuin Tsekinmaan Praha ja Pilsen. Eilen päivitetty Farmin Instagram-tili ja tietenkin itse Alley Swissin tili kertovat kuumeisesta touhusta Filareella. Tuota reilun kahden eekkerin alaa jolla kynsilaukkaa nyt kasvatetaan katetaan kahden paali-chopperin ja puhaltimen voimin. Paali paalin perään alfa-alfaa muuttuu silpuksi ja kuivalla lumella kuorrutetut penkit saavat muutaman tuuman paksuisen katteen. Filareella katetaan koko alue penkkeineen ja huoltokäytävineen. Katteena on käytetty alfa-alfasta tehtyä silppua jo 1980-luvulta lähtien. Urakka on melkoinen sillä aaria kohden tarvitaan 8 ”pikkupaalia.” Yhteensä paaleja menee 133 000 kynnen alan kattamiseen noin 700 kappaletta.
Pykriitti on hyvin luonnonmukainen komposiitti-materiaali joka syntyy kun vesi ja orgaaninen aines jäätyvät. Se voidaan valmistaa puukuiduista, kuten sahanpuruista tai selluloosasta. Kynsilaukan viljelijän ei pidä päällystää viljelmäänsä pykriitillä, mutta sitä voi syntyä luonnollisellakin tavalla. Tulee vain mieleen että kun paali-chopperit pärisevät Filareella ja muilla tiloilla niin silppuamisessa syntyy myös kovin hienojakoista ainesta joka aika nopeasti rikastuu aivan katteen alakerrokseksi. Pääasiassa silpussa on 7-8 senttistä korrenpätkää. Kun sitten sataa, sulaa ja pakastaa muutamaan otteeseen niin kyllä siinä voi olla pykriitin paikka Kaskadi-vuorillakin. Viime keväänä ongelman saattoi kohdata täällä kotosilla konnuilla jos oli tehnyt katteen syksyllä silputusta ja kortta hienojakoisemmasta heinästä.
Edellinen toimii tässä nyt pitkänä johdantona kun puhumme katteesta ylipäänsä. Alfa-alfan käyttäminen Suomessa kynsilaukka-penkin katteena on sikäli vaikeaa että sitä ei täällä kovin paljon viljellä. Mikä siitä tekee ylivoimaisen heinään ja olkeen verrattuna on siinä että muodostaa silputtuna ihanteellisimman klastin eli kerrostuksen. Kerroksesta tulee tiivis ja verkkomainen, mutta kuitenkin samalla hyvin ilmava. Olki on heinää parempi koska korret ovat isompia ja niissä on tilaa ilmalle.
Koulukunta-kysymykseksi voi sitten muodostua se, miten olki on käsiteltävä jos sillä penkkejä oloissamme kattaa. Nyt ei pidä tietenkään lähteä liikkeelle siitä miten asia koneellistetaan ja päästään kaikista helpoimmalla. Laadusta tinkiminen yhdessä asiassa johtaa pian samaan tinkimiseen kymmenessä muussa asiassa ja sitten ei yksinkertaisesti tuoteta sen kummempaa tavaraa kuin paljon parjatut kiinalaisetkaan. Aku Ankan maailmasta esimerkkiä ottaen voidaan todeta että parempi ahkera Mummo Ankka kuin pajassaan hoopoja laitteita nikkaroiva Pelle Peloton. Siinä missä Pelle Peloton on saanut vielä lastentauteja täynnä olevan laitteensa valmiiksi pajassaan, niin Mummo Ankka hoiti homman talikallaan ja on jo viidennen tai kuudennnen rojektin kimpussa. Samaan aikaan koomisia piirteitä saava rakentelija yrittää epätoivoisesti vakuuttaa muut laitteensa hyödyllisyydestä.
Korkeasta standardista kiinni pitäen joku kattaa penkit hajottamalla paalit ja peittämällä penkit jopa kahdenkymmenenviiden sentin paksuisella kuohkealla kerroksella. Sitten hän kampaa penkit auki ensimmäisten sprouttien ilmestyttyä ja sen jälkeen choppaa huoltokäytäville tullee kerroksen pienijakoiseksi silpuksi joka peittää penkit parin tuuman paksuisella kerroksilla. Näin talvikate jonka tarkoitus on ollut eristää penkit kylmältä marras-joulukuussa muuttuu nopeasti katteeksi jonka tarkoitus on hillitä rikkaruohojen kasvua ja ennen kaikkea pitää penkeissä riittävästi kosteutta. Oli katetta laitettuna penkkien päälle miten paljon tahansa ei se lopulta estä talven ja roudan valtaa. Kysymys on vain siitä että jäätyminen tapahtuu hitaasti ensimmäisten kuukausien aikana. Asia voi miettiä vaikka tämän laulun aikana.
Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.