5. heinäkuuta 2019

Kynsilaukasta ja siihen liityvistä nimityksistä — Räperi.

 
 
 
 
 
Pridie Nonas Iulias


Räperi. Raapille ja kuorille on oltava hyvät ja ainutlaatuiset nimet. Wrapperia on täälläkin käytetty ja sana on sinänsä hyvä mutta ehkä korvattavissa. Ehkä asiaa pitäisi lähestyä onomatopoieettisesti suomen kielen lähtökohdista ja kulkea sinne minne ajatus johtaa. Samalla pitäisi löytää sana joka olisi suurin piirtein samassa linjassa kuin sanat kynsi ja raapi. Mutta mikä olisi siis ääni joka liittyisi kynsilaukam raapin kuoriin ja kuorimiseen? Kuori olisi kyllä sinänsä hyvä mutta kun on kyse ainutlaatuisesta kasvista niin sen pitäisi olla sellainen joka voidaan liittää siihen ja vain siihen. Tavallisella sipulilla on kuori ja sipulin kuoriminen aiheutta kyllä ääntä, ähinää ja pientä kyynelten aiheuttamaa tuhinaa. Kynsilaukan kuoriminen ei itketä eikä saa ketään ähisemään.

Kun kynsilaukkoja kuoritaan urakalla käy se työstä. Orgaanisella tavalla kasvatetun kynsilaukan varmastikin hauskin työvaihe on wrappereiden poistaminen ja raapin hajoittaminen. Isoilla amerikkalaisilla farmeilla tästä toiminnasta käytetään nimeä ”popping party.” Kun hajotetaan 28 000 raapia käsin joiden kynnet vaaditaan megagrossin eli 144 000 kynnen viljelmään niin työhön tarvitaan melkoinen joukko. Minä, Torsten Sandberg, De Re Allii Sativin päätoimittaja, koeviljelmän kuraattori ja julkaisija olen kalibroinut työn. Voin sanoa että harjaantunut raapihajottaja käsittelee tunnissa 240 raapia eli raapi viidessätoissa sekunnissa. Tähän kuuluu wrappereiden nysväys, kynsien erottelu ja lajittelu tarvittaviin kokoluokkiin. Samalla tarkastetaan poikkeavuudet. Kymmenessä tunnissa päästään vasta lukemaan 2400. Kolme kokenutta työläistä hajottaa kymmenessä tunnissa vasta 7200 raapia. Jokainen voi laskeskella sen kuinka paljon megagrossi vaatii aikaa. Kyllä siinä tarvitaan viihdykettä, musiikkia ja elävää musiikkiakin. Banjo saa soida ja ilmanalan täyttää sointuisa ja uuraiden käsien tuottama räpinä. Silloin tehdään sankaritekoja ja yksi oikea stahanovilainen voi noistaa muiden työtehoa huikeuksiin saakka…

Mutta hetkinen… tulikohan edellisesä kappaleessa sanotuksi jotain joka voisi olla tarvittava sana, jopa onomatopoieettinen oivallus. Räpinä… olisiko tuossa ainesta? Räpinä, räpistellä, räpistää.. ja mitä räpistellään… Wrapperia tietty joka suomen kielessä värjäytyy muotoon wräpperi. Kaksoisvee on meillä kovin keinotekoinen ja sille on käynyt kuten kreikan kielen tuplagammalle. Väitteeni on se, että jos ryhdymme käyttämään, tai kun tarpeeksi moni lähtee käyttämään sanaa wrapperi eli wräpperi niin ä-takavokaali hyvin nopeasti vaimentaa kitalaen keskiosassa syntyvän wee-äänteen eli ns kaksoisveen. Silloin jää jäljelle pelkästään muoto ”räpperi.” Mutta tarina ei pääty tähän, ei todellakaan. Sanoilla on taipumus lyhentyä ja tässä tapauksessa mahdollisia lyhentymiä olisivat muodot räpper tai räperi. Muoto räppi on jo kielessämme varattu tarkoittamaan erästä musiikin lajia eli räp-musiikkia.

Muoto räpperi voi kuitenkin oivalla tavalla lyhentyä pelkkää ”räperiin.” Olemme siis lähteneet liikkeelle onomatopoieettisesta oivalluksesta ja vaatimuksesta. Räpistä oli lähtökohta ja pelkästään omomatopoieettisena vaatimuksena räperi on hyvin pätevä sana. Se viittaa hauskalla tavalla moniin asioihin olematta kuitenkaan mitään niistä. Se tuo mieleen rap-musiikin ja ehkä kaukaisesti paperin ja eikä mitä suurimmassa määrin kreppipapperin ratina tuo mieleen sen äänen joka syntyy kun kynsilaukan kuoria avataan. Räperissä on myös mukana samat kantakonsonantit  hyvin samankaltaisesti kuin sanassa raapi: r-p ; r-p-r. Molemmat sanat päättyvät samaan vokaaliin eli ii-kirjaimeen. Kun vielä muoto räperi on p-kirjaimen osalta vain yhden konsonantin paksuinen tulee sitä seuraavaan e-vokaaliin sewa-luonnetta joka voi himmentää loppuvokaalia. Sanat ovat vahaa ja vokaalien kvantiteetit kovin selittämättömän oloisia. Aika näyttää sen kumpi muoto on kestävä, räperi vai räper. Kirjakieli vaatii muotoa räperi, mutta aika näyttää.

Mikä on lopputulema; siis mikä on lopputulema? De Re Allii Sativin toimituksessa on keskusteltu asiasta ja siitä ollaan kahta mieltä. Toisaalta räperi/räper nähdään perusteltuna mutta ehkä vähän haettuna ja keinotekoisena. Päätoimittajan ääni ratkaisee kuitenkin asian ja perusteluna on onomatopoieettinen vaatimus ja samankalaisuus sanan raapi kanssa. Ratkaisu tehdään muodon räperi eduksi vaikka tiedostetaan sen että tulevaisuudesa, ehkä jo sadan vuoden päästä, varasto-yksikköä tarkoittava sana raapi voi lyhentyä muotoon rapi. Mikä on totuus, sitä kysyi mies joka edustaa kristillisessä uskontunnustuksessa periaatteessa meitä jokaista, siis Pontius Pilatus. Minä, mies joka en ole ratsuväen upseeri, enkä mitenkään raaka mies kysyn että miten käy? Ehkä lappilaisperäinen sananparsi on juuri nyt se mihin on nyt parasta päättää: ”Piru tietää vaan ei sano."

Otsikkokuvaan ikuistettu pieni hetki toimituksen elisestä palaverista. Tuoreet Silverskinien kasvuryhmän lajikkeen Tutor kynnet ovat tavattoman hienostuneen makuisia ja erittäin sokerisia.

Ai se piru vieköön... Irwin asialle.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.