Porinaa ylläri-postista fööniä odotellessa!

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Idibus februariis

Ja aluksi siihen fööniin. Luvassa on siis ilman lämpenemistä lähipäinä (leg. lähipäinä, vrt. ilmaus tänäpänä). Tulee kuulemmas aivan mahtava fööni-tuulahdus jostain Atlantilta päin. Eihän se ihme koska planeetan yleislämpötila on vallan korkea. Uudemman Etelä-Walesin mailla Australiassa on mitattu  Richmondin kaupungissa lämpöä peräti 47 astetta. Koskaan aiemmin Australian Uudemman Etelä-Walesin alueella tätä ennen ei ole mitattu korkeampaa lämpötilaa kuin plus 42 selssiusta. Kun minä itse, siis tämän De Re Allii Sativin toimittaja, olin Australiassa vuonna 1987 kohtasi NSW:n Sydneyn kaupunkia harvinainen lämpöaalto lokakuulla. Mitattiin 37 selssiuksen lämpötila. Olin ottamassa aurinkoa peltikatolla ja tuli jotenkin lämpöhalvauksellinen olo. Fööni ei suinkaan tule meille Austraaliasta asti, mutta jostain nämä ilmiöt kertovat. Pitäiskö sanoa kuten vanhan ajan kreikkalaiset nyt sanoisivat: ”Esthioomen - pinoomen- epaurion apothneeskoomen” elikkä ”Syökäämme - juokaamme - huomenna kuolemme.” Kynsialukan ystävä sanoisi toki "Syökäämme kynsilaukkaa - juokaamme - huomenna kuolemme.”

No ehkei sentään vielä huomenna. Ihminen on mukautuvaa sorttia ja eiköhän se tästä vielä jähdy. Muistaa pitää myöskin se, että nykyinen interglaisaali, holoseeni, jossa elämme on kestänyt jo 11560 vuotta ja se on on jo noin 500 vuotta enemmän kuin neljä edellistä interglaisaalia kestivät keskimäärin. Kaiken lisäksi olemme juuri siinä ”aukossa” jossa jääkauden pitäisi alkaa. Mutta sehän näkee joka elää. Sitä ennen pitää kuitenkin kasvattaa kynsilaukkaa.

Posti toi ulkomailta pienen pehmustetun kirjeen jossa oli sisällä vain lähettäjän nimi ja ilmiselvällä suomen kielellä ”terveiset.” Lähetys itseään sisälsi 26 erään marmoripurppura-lajikkeen itusulmua. Kyseessä on ”Creme de la Rasa.”

Lajike on kotoisin Kanadasta ja British Kolumbiasta. Jossain puolivälissä maantietä Vancoverista Calgaryyn on Trinity Valley-niminen paikka ja Rasan farmi sijaitsee siellä. Meidän hyvin tuntemastamme Filareesta, Jenkkilän puolelta, sinne köröttelee autolla neljässä tunnissa ja matkaa on 296 kilometriä. Rasan farmilla on erinomaiset kotosivut; paremmat kuin Filareella. Sivut ovat suorastaan monumentaalisen ensyklopediset. Lajikemäärässä Rasan farmi jää kuitenkin Filareesta jälkeen.

Mutta entäpä sitten tuo Rasan ylpeys, Creme de la Rasa, marmoripurppura. Kaikkinensa se kuulostaa erittäin lupaavalta lajikkeelta. Seuraavassa lajikuvaus hieman kommentaarimaisesti, mutta tiiviisti suomen kielelle saatettuna:

”Tuleentumisen suhteen Creme de la Rasa on keski-kautinen. Raapien voidaan antaa kasvaa jopa siihen saakka jolloin lehdistä puolet on tullut ruskeiksi. Tämän marmoripurppuran wrapperit ovat niin paksuja ja vahvoja että muutama riittää jättämään kynnet suojaan.

Lajikkeen säilyvyys on hyvä aina kuudesta kahdeksaan kuukauteen. Jos lajiketta halutaan lisätä ja turvata pitkä säilyvyys niin on suositeltavaa tehdä kuivattavan raapin yläosaan viilto tai pieni reikä jotta ilma pääsee liikkumaan. Muuten tiivit wrapperit pitävät kosteuden sisällään ja edesauttavat homeen kasvua.

Creme de la Rasa on ollut alun perin kasvattajien mukaan Rocambole-kasvuryhmään kuuluva kynsilaukka joka sitten on muuntunut Marmoripurppuraksi Rasan pelloilla. Siinä on kaikki Rocambolen suurenmoiset maku-ominaisuudet, mutta se kasvaa kuten Marmoripurppurat.”

Well! No jopas on varsinainen lajike. Jotain tuossa on mitä on vaikea purematta niellä. Tapa jolla sanaa ”mutate” käytetään on kyllä erikoinen. Mutta niinhän on erikoinen kasvi tuo kynsilaukkakin. Kun itse sain ensimmäisen kerran kasvatettvaksi marmoripurppura Kodaveria niin se tuotti ensimmäisenä vuonna 7-8 kynttä. Toisena vuonna kynsiä oli enää keskimäärin 5 kappaletta ja nyt se muistuttaa hyvin paljon ”Siperialaista.” Otsikkokuvan itusilmujen tyyppi on kyllä ilmiselvä marmoripurppura. Pistetääns multiin. Epäilen suuresti, että otsikkokuvassa näkyvät itusilmut on korjattu syyskuulla Kanadassa, ja ne ovat tulleet jollain konstilla Eurooppaan. Pieniin turveruukkuihin ne menevät tänä iltana. Että varsinaisia maahanmuuttajia nuo 26 pienokaista ovat. Se on kyllä nyt Kanadan kansallislaulun paikka. 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.