Kynsilaukka-tanssiaisia odotellessa.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

ante diem XV Kalendas Maias

Aikaa ja sen kulumista voi hahmottaa monella tavalla. De Re Allii Sativin toimituksessa seurataan ahkerasti NHL-jääkiekkoilua. Tähän aikaan on menossa pudotuspelien ensimmäinen kierros ja aikaa finaaleihin on vielä kaksi kuukautta. Kun sadonkorjuu sitten elokuulla on tehty. Kun kuivauskin ja tavaraa lähtee eri puolille maata ja jonkin verran ulkomaillekin niin on käsillä uuden NHL-kauden avaus lähellä. Ja kun maahan sitten saatetaan suurin osa vuoden 2019 satoa tuottavista kynsistä ovat runkosarjan ensimmäiset pelit käsillä.

Näinä päivinä on Vanhassa Suomessa menossa sproutti-paraati ja vauhti kiihtyy päivä päivältä. Sadonkorjuu viivästyy aika tavalla ja se päässee alkamaan vasta aivan heinäkuun lopulla. Näin on vaikka kesä olisi hyvin lämmin. Kovavartiset poislukien Aasian purppurat ja Lasipurppurat tarvitsevat sprouttauksesta keskimäärin noin 105 vuorokautta ollakseen korjuukunnossa.  Hyvänä vuonna aika voi olla viikon verran lyhyempi. Ilahduksen aiheita on monia jo tässä vaiheessa ja jos tässä vaiheesssa listaisi jotain niin tässähän sitä:

I Tsekinmaalta saapuneet lajikkeet näyttävät selvinneen talvesta oikein hyvin. Artisokka Anton ja Silverskin Benactan ovat jo sproutanneet.

II Tsekkiläinen Raitapurppura Slavin selvisi talvesta vaikka lisäysmateriaalissa oli hyvin merkittäviä morfologisia muutoksia. Kasvit olivat kärsineet Tsekinmaalla kovasta kuivuudesta ennen tuleentumistaan ja kuivausaikana oli siellä kovin lämmin ilmanala. Kynsiä peittävä ohut kalvo oli rikkoutunut ja niissä oli paljon ambranvärisiä laikkuja. Kyse on ylikuivumisesta. Otsikkokuvassa Slavinin kynsiä ja raapeja.

III Tsekkiläinen marmoripurppura Havran jota on penkeissä lukumääräisesti kaikista eniten on näyttänyt jo tässä vaiheessa pelimerkit kaikille muille lajikkeille. Toki lisäysmateriaalia valittaessa penkkeihin kelpuutettiin vain kaikista parhaimmat kynnet kaunismuotoisimmista raapeista. Lisäysmateriaalin kynsien keskipaino oli 9,5 grammaa.

Kaikki näyttää kuitenkin otolliselta erästä tärkeää tapahtumaa varten. Asiasta on puhuttu täällä muutamaan otteeseen, mutta kerrotaan se vielä tässä uudelleen. Heinäkuun 27. päivä on odotettu päivä. Täysikuu on silloin klo 23.20 ja jos kaikki menee putkeen niin silloin on aivan oikeiden kynsilaukka-tanssiaisten aika. Jos tosiaankin iso kesä eli juhannuksen jälkeinen aika on lämmin ja kosteuttakin riittää niin kukkavarret voivat suoristua juuri tuonna päivänä ja kuun ollessa komeimmillaan. Ehkä kynsilaukan viljelijä voi kokea tuon muutaman kerran elämässään. Tietysi joku ajattelee nyt että eikö skeipit pidä leikata, syödä ja jalostaa? Jos viljelmällä on volyymia niin toki voi jättää leikkaamatta muutaman sata kasvia joista otetaan sitten latvakloonit ja suurin osa nostetaan kokonaisena ja ”kuivataan pystyyn.” Kukkavarsien suoristumistanssi on vavahduttava näky, ja vielä vaikuttavampi näky on jos se tapahtuu täydenkuun valossa.

Vielä pitää kertoa yhdestä havainnosta joka tehtiin talven mittaan. Pystyyn kuivattu osa viime vuoden sadosta oli todellakin maultaan kaikista parhain ja raapit ovat vieläkin moitteetto-massa kunnossa. Kannat ovat tässä vaiheessa vuotta aika tavalla täynnä pienen pientä juurenalkua, mutta juuri se tekeekin makuun aivan erityisen säväyksen. Pystyyn kuivatusta kynsilaukasta on kerrottu tässä kirjoituksessa. 

Ja niitä tanssiaisia odotellessa passaa kuunnella silloin tällöin vaikka tätä kappaletta.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.