12. tammikuuta 2017

58 päivää sprouttaukseen — mietteitä talvimyrskyn aikaan.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Idibus Ianuariis anno MMXVII

Januarius-kuu etenee kuin kiskoilla ja nyt juuri olemme saaneet ainakin Suomen länsirannikolla nauttia talvesta oikein talvimyrskyn muodossa. Lumi on erikoisen oloista  vuodenaikaan nähden. Jos lumesta, joka on kiteisessä muodossa olevaa vettä voidaan sanoa ”kuivaksi” niin siitä on nyt kyse. Lumi näyttää nuoskaiselta, eli lämpimän sään pehmittämältä, mutta ei sitä kuitenkaan ole juuri nuoskan merkityksessä. Ota tuosta nyt selvää.

Säistä on kuitenkin aina aluksi puhuminen ja siihen menee toinenkin kappale. Pohjoisen napaseudun jäätilanne näyttää mitä näyttää ja sen mukaan kanootilla pääsisi vieläkin Huippuvuorille ja mursunpyyntiin Karanmerelle voisi lähteä siinä hengessä jota Kurt Martti Wallenius kuvaa vuonna 1952 ilmestyneessä teoksessaan ”Miesten meri.” Jäämeren suomalaisilla kun oli tapana soutaa 1000 kilometriä Novaja Zemljan taakse juuri mursunpyyntiin. Se on sellainen urotyö jossa työhypoteesiksi on otettava periaate ”Ei saa pelätä mitään vaikka piru vastaan tulisi!” Ilmat ovat mitä ovat ja käppyrät menevät miten menevät.

Mutta otsikkoon! Luvassa on mitä kaikista suurimmalla todennäköisyydellä kaikkien aikojen, jos ei nyt aikaisin, niin ainakin paras kevät. Vuonna 2006 Vanhassa Suomessa koettiin melkoisen lämmin ensimmäinen kevääntulo maaliskuun puoliväliin tultaessa. Lämpöaalto kesti silloin muutaman päivän ollen seurausta Kölivuorten yli puhaltaneesta föhn-tuulesta. Niinä päivinä sipulikasvien versot olivat monituumaisia ja jos  De Re Allii Sativin toimittajilla olisi jo silloin ollut kynsilaukkaa niin sprouttipäivä olisi voinut hyvinkin olla jo maaliskuun viides sillä talvi oli vähäluminen. Jos näillä mennään niin kovia pakkasia ei ole enää luvassa ja voimme luottavaisesti odottaa jopa hyvin leutoa helmikuuta. Varovaisen arvion mukaan vuoden 2017 sprouttauspäivä on maaliskuun 13 eli ante diem III Idus Martias roomalaisittain sanottuna. Ja mikäänhä ei tietuysti kiellä sitä etteikö sprouttaus voi ja saa tapahtua aiemminkin. Mutta olkoot tuo 13.03.2017 sitten se lähtökohta.

Eri asia onkin sitten mikä kynsilaukka sprouttaa kaiksita aikaisimmin. Viimä vuoden puolella kaikki kynsilaukat saivat käytännössä samat lähtökohdat mitä istutukseen tulee. Jopa Pyhäinpäivän jälkeen maahan menneet ulkomaan-tulokkaat saivat olla katteen alla plus-asteisissa oloissa kuukauden verran ja kehittää riittävät juurenalut. Mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa niin artisokat ovat aivan varmasti ensimmäisenä liikkeellä. Tämä siitä huolimatta että maassa on kahta sorttia raitapurppuraa joka meni maahan viides lokakuuta. Mutta kaikki jää nähtäväksi. Turbaanit ovat kasvuryhmä joka sprouttaa kaikista nopeiten ja voi olla että voittaja on ”Määrittelmätön italialainen turbaani,” ”Spanish purple;” ”Dushanbe,” tai ”Red Janice.”

Mutta jos ollaan rehellisiä niin veikkaus on kuitenkin on Artisokkien kasvuryhmän ”Pure White.” Hitaimpia ovat Posliinit. Kaikki tapahtuu kuitenkin hyvässä järjestyksessä ja lopulta kaikki ovat sproutanneet.  Ihan kuten tässä, jokaisella päivällä omat tehtävänsä.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

2 kommenttia:

  1. Talvisäiden suhteen meillä toistaiseksi kaikki hyvin. Lunta maassa ja pakkasuoja valkosipulin päällä. Siitä taitaa tulla 3 vuotta kun Pohjois-Karjalassa lumipeite lähti pelloilta ja sitten tuli pakkasia 20 asteeseen ja vähän ylitse. Valkosipulit kestivät, mutta sipulikärpäsen toukat kuolivat. Kesällä ei ollut lainkaan sipulikärpäsongelmaa. Sipulikärpänen loisii jos mahdollista ruokasipuleissa ja jättää valkosipuli rauhaan. Valkosipulissa sipulikärpäsen munita kohdistuu varren alaosaan ja siitä toukat kaivautuvat varren sisään.

    VastaaPoista
  2. menipäs aikaa ennen kuin kerkesin kommentoimaan.

    aivan aluksi pitää sanoa kiitos.

    sipulikärpäset ovat saatanallinen vitsaus. jospa tämä kova käsittely olisi nyt tappanut ne täälläkin. viime kesän havaintojeni mukaan sipulikärpänen iskee aivan ensimmäiseksi kukinnon nuppuun, pehmeimpään osaan. kun toukka on kuoriintunut ja vahvistunut menee se kahdessa vaiheessa alaspäin kunnes on lopulta raapin suojalehtien sisällä valmistautumassa seuraavaan kiertoon. viime kesän kokemuksilla on helpompi valmistautua tulevaan. uskonpa että joudumme palaamaan sipulikärpäseen vielä uudelleen monta kertaa...

    VastaaPoista

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.