1. toukokuuta 2020

Kynsilaukka ja Koronan jälkeinen maailma


 
 
 
De Re Allii Sativi  
Torsten Sandberg   
Kalendis Maiis A.D. MMXX


Kynsilaukka ja Koronan jälkeinen maailma…

vox principalis editor

   Kovin olen miettinyt sitä ryhtyäkkö kirjoittamaan lyhykäistä jossa asioita ruoditaaan Korona-kontekstissa. Sivillitöissäni, saarnoja ja puheita pitäessäni olen yrittänyt pitäytyä olennaisessa ja perusteissa. Poikkeustila on poikkeustila mutta pitäisi ymmärtää että poikkeustila on olotilamme ja suureen poikkeustilaan, jota suurin osa ihmiskunnasta ei ymmärrä, on muitakin syitä kuin uusi pandemia-katastrofi. Ehkä pääsemme tänään hieman eteenpäin. Rajoitin on merkkiluvussa 4300 ilman välilyöntejä ja pyrkimys tasavaltalaiseen tyyliin, jossa ilmaisu tiivistä ja sanasto harkittu mutta uudistuva.   

  Aivan aluksi kuitenkin mittarilentoa kuten otsikkokuvakin kertoo. Jääpeitettä pohjoisilla seuduilla emme kuvaa mutta katsomme kuitenkin tilastoa kuin mittaria ikään. Luvassa olisi ennätysvuosi. Se ei kuitenkaan takaa lämmintä ja suotuisinta kesää ja kasvukautta. Kuitenkin kasvustot ovat hyvissä lähtöasemissa mitä tulee versojen vihermassaan ja kokoon ainakin Vanhan Suomen horisontissa ja De Re Allii Sativin koeviljelmällä. Muutama lajike on saavuttanut jo kymmenen tuuman korkeuden. Kaikista nopeinta kasvu on ollut latvialaisella Turbaanin kasvumoodissa olevalla Cielavas-lajikkeella. Tästä lajikkeesta puhumme varmasti lisää tulevien kuukausien aikana jos kirjoituksia ylipäänsä syntyy.


   Korona-virus on vienyt huomion pois kahdesta asiasta joiden suhteen pitäisin olla todella huolissaan. Nämä kaksi asiaa ovat ilmastonmuutos ja pölyttäjäkato. Toisaalta uusi koronanjälkeinen maailma voi olla päästöttömämpi todellisuus ihmisten elämätavan ainakin jollain tapaa muututtua. Ylettömän runsas lentomatkailu ja sitä myötä turha turismi ja täysin turhat kokousmatkat ovat menneen maailman asia. Suuret kansantaloudet natisevat vielä liitoksissaaan ja paluuta entiseen tuskin on. Sen näemme ja koska emme voineet varmasti ennustaa uuden korona-todellisuuden koittoa niin lienee parasta olla sanomatta mitään. Jotain varmasti tapahtuu ja siitä voimme olla varmoja että se on aina yllätysten täyttämä asiantila. Varmasti nyt saadaan nauttia puhtaammasta ilmasta ja auringonpaisteesta, mutta mitkä  olivat teollistumisen aikakauden seurakset, niistä toipuminen voi viedä kymmeniä tuhansia vuosia. Niilinlaakson pyramidit oli rakettu 4000 vuotta sittten, nasaretilainen eli 2000 vuotta sitten, Einstein syntyi 141 vuotta sitten ja ihmisen aiheuttamien haittojen korjaamien voi olla ohi 10 000 vuoden kuluttua. Eli revitääns lajitoverit tuosta…


   Nykyisten sivilisaatioiden perusta oli suurten kasvissyöjiin kuuluvien hyötynisäkkäiden kesyttämisessä ja intensiivisen ruuantuotannon synnyssä. Että intensiivinen ruuantuotanto on vaarassa pölyttäjäkadon vuoksi on seikka joka ei herätä tarpeeksi huomiota. Jokainen ajatelkoot sitä jos ruuantuotanto romahtaa puoleen nykyisestä. Siinä tilanteessa varmasti vielä selvittäisiin mutta samalla tavalla kuin Koronan runtelema maailma on urheiluton maailma niin maailma ruuantuotannon romahtamisen jälkeen on jos ei nyt lihaton maailma, niin kovin vähälihainen kuitenkin. Siinä maailmassa ei syötetä kallisarvoista viljaa elikoille rehuksi ja meren antimetkin käytetään aivan eri tavalla. Jokainen juoksuttakoot aajatuksiaan nyt miten haluaa ja mihin suuntaan muistaen kuitenkin sen, että todellisuus ei toista itseään mutta matkii kyllä itseään yllätyksellisellä tavalla.

   Kynsilaukka on kasvi joka pärjää ilmastonmuutoksen todellisuudessa varmasti ihan yhtä hyvin kuin ennenkin. Koska se on ihmiskunnalle annettu aivan erityinen erityislahja, niin se on myös varusteltu poikkeuksellisilla ominaisuuksilla. Se kestää kyllä vaikeatkin olosuhteet kunhan sitä vain riittävän hyvin vaalitaan. Kynsilaukka on myös kasvi joka ei tarvitse pölyttäjiä tuottaakseen suurenkin sadon. Toisaalta pölyttäjiä tarvitaan jos halutaan tuottaa uusia lajikkeita. 

  De Re Allii Sativin koeviljelmällä odotellaan suotuisaa ja pitkään kestävää lämmintä jaksoa. Nyt kokoelmassa on niin monta aitoja siemeniä hyvissä olosuhteissa tuottavaa lajiketta että kaikki on jälleen kerran mahdollista. Katse kiinnittyy marmoripurppura ”Amerikan siperialaisen” lisäksi näihin raitapurppuroihin:  Shvelisi; Shatili; Chesnok red; Samarkand; Red Grain; Kitab ja Pskem.

  Hyvää kannattaa odottaa ja aivan varmasti se joskus tapahtuu. Siis se että näkisimme Vanhassa Suomessa aidoista siemenistä syntyneen lajikkeen jonka nimi olisi ”Länsi- Siperialainen.” Jos kukkavarret tulevat esiin raitapurppuroilla ennen kesäkuun kymmenettä on kaikki toki mahdollista.

  Mitä muuta… Sandbergilla ja De Re Allii Sativin toimituksessa odotellaan hartaasti matkustusrajoitusten höllentymistä ja tietenkin professori Gräddesbergin kevätvierailua Ruotsista. Sen tiimoilta sitten seuraava elokuva. 

  Kevään mieliala on ollut hieman melankolinen mutta kuitenkin toiveikas. Toivottavasti nuoremmilta sukupolvilta ei jää unholaan Arto Sotavalta ja laulu nimeltä ”Päivät kuin unta vaan.