Ornazok — se oli sittenkin mutaatio! Sadonkorjuumietteitä 2018. vol 1.

 

 Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Kalendis Augustis

Sadonkorjuumietteitäpä hyvinkin. Olisi vain niin paljon raportoitavaa. Kirjoittaa voisi vaikka tämän kuun jokaisena päivänä jotain. Mutta on syytä miettiä ilmaisua tarkkaan ettei mene aivan inflaation puolelle. Yleisesti voidaan sanoa että todella kuuma kesä on saanut aikaan sen että kynsilaukka, mikäli se on käsitelty oikein, on hyvin sokeripitoinen. Tämä tuntuu maussa pehmeytenä ja varsinkin marmoripurppuroissa on todella poikkeuksellinen maku. Kuuma ilma auttaa kuivatuksessa. Ja oikealla käsittelyllä tarkoitetaan sitä että korjattua kynsilaukkaa ei saa pitää auringonvalossa käytännössä yhtään hetkeä.

Yksi vuoden 2018 havaintokohteista josta puhuttiin jo viime talven aikana on kysymys siitä onko koodinimi ”Ornazok” mahdollisesti mutaatio. Ornazok nostetiin maasta tänään ja pitää sanoman että kyllä siltä näyttäisi. Kyse on yhdestä kynnestä lähtöisin olevasta mutaatiosta joka on tuottanut morfologisesti hyvin erikoisen kynsilaukan. Tänään lajike, ja nyt voidaan varmasti puhua lajikkeesta, sai vielä uuden nimenkin kun luonteeltaan vaatimattomampi kynsilaukka-kissa Oliver otti sen omakseen eli pisti röhöttämään keittiön pöydällä olevan nipun päälle. Koodinimi Ornazok jää sitten historiaan ja tämä lajike tunnetaan nyt nimellä Oliver. Asiasta saisi kehitettyä jo nyt vaikka kuinka pitkän stoorin, mutta otetaanpas käyttöön jälleen roomalaiset niin ehkä asia saadaan tiivistettyä tässä vaiheessa olennaisempaan. Ilmaan jää ehkä enemmän kysymyksiä vaan parempi näin.

I Posliinien kasvuryhmän lajike Ornak tuli viljelmälle vuonna 2015 ja sen kasvu ei ole ollut odotetun mukaista. Ornak näyttäisi olevan Posliinien ensimmäisen kasvutavan mukainen lajike eli se tekee vain yhden leijjerin. Siinä on siis vain yksi fertiili lehti johon hankasilmut, siis kynnet syntyvät.

II Syksyllä 2016 maahan laitettujen Ornak-lajikkeen kynsien joukossa on ollut yksi mutatoitunut kynsi jonka jälkeläisistä on nyt kyse. Yksittäisen kasvin kynsien joukossa voi olla todellakin yksi kynsi jonka perimässä on tapahtunut muutos. Maailmalla klassisin esimerkki tällaisesta on vanhalla Filareella Ron L. Engelandin aikana löytynyt ilmiö jossa yksittäisestä Rocambole-kasvuryhmän erään lajikkeen,  Punaisen venäläisen, yhdestä kynnestä syntyi uusi lajike joka tänään luokitellaan Aasian purppuroiden kasvuryhmän lajikkeeksi.

III Vuoden 2017 sadonkorjuun yhteydessä yksi Ornak-raapi näytti morfologisesti hyvin erikoiselta. Siinä ei ollut kukkavartta lainkaan ja raapi muistutti jossain määrin sitä mihin olemme tottuneet Artisokkien kasvuryhmän kohdalla. Kyseinen raapi sisälsi peräti 8 kynttä kun Ornakissa niitä on yleensä vain 3-4. Yksi kynsistä oli tuplasti suurempi kuin muut. Kyseiset 8 kynttä koodinimellä ”Ornazok” laitettiin kasvamaan Ornakin viereen kirjastopenkkiin.

IV Kuluneen kesän aikana tehdyt havainnot antoivat odottaa jotain sillä Ornazokin kasvutapa näytti erilaiselta ja se ei tehnyt lainkaan kukkavartta.

V Ornazokin maasta nostamisen jälkeen voitiin todeta että raapit muistuttivat vuoden 2017 emoyksilöä vaikkakin on aihetta epäillä että ainakin yksi viidestä kasvista poikkeea muista neljästä. Se on kooltaan suurempi kuin muut ja se muistuttaa enemmän posliineja. Neljä muuta raapia muistuttavat Silverskinejä.

VI Kasvin kasvutapa kokonaisuudessaan on merkillinen yhdistelmä. Maanpäällinen osa on siro ja muistuttaa Posliinia lehtirunkoineen ollen kuitenkin ainutlaatuinen kaikkiin muihin muiden kasvuryhmien edustajiin verrattuna (Katso alhaalla oleva kuva.). Raapi on kuitenkin hyvin erikoinen ollakseen Posliini. Raapi avataan vasta lokakuun puolivälin jälkeen jolloin kovaniskat on laitettu maahan ja on Artisokkien, Turbaanien ja Silverskinien istutuksen aika.

 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

VII Kyse on mitä ilmeisimmin mutaatiosta. Mutaatiot eivät ole harvinaisia niin harvinaisia kuin yleisesti luullaan. Tästä muistutti jo em. Engeland kirjassaan ”Growing Great Garlic.” Mutaatiot yleensä syödään tai niitä ei yksinkertaisesti vain havaita. Pohjoiset ja ankarat kasvuolosuhteet tuottavat todennäköisesti enemmän mutaatioita. Vaikka kyse ollee mutaatioista niin se ei tarkoita sitä että olisi syntynyt jotain uutta ja erinomaista, jotain lajikkeeseen Russian Redstreak verrattavaa.

VIII Mutaatioita on löydetty De Re Allii Sativin koeviljelmällä viiden vuoden aikana ainakin kolme kertaa ja jotkin lajikkeet ovat kokonaisuudessaan ottaneet uuden kasvutavan. Nähtäväksi jää nyt kuvailemamme uuden lajikkeen elinkelpoisuus.

IX Oli lopputulos mikä tahansa niin ilmiö on enemmän kuin mielenkiintoinen. Kynsilaukan perimä on laaja. Toisaalta Posliineilla on hyvin pieni geeni-pooli eli lajikkeiden keskinäinen vaihteluväli ei ole kovin suuri. Kuitenkin ns. Posliinien ryhmään kuuluu kaksi erityyppistä ryhmää pelkästään isoentsyymi-sormenjäljen perusteella. Ornak kuuluu siis kasvutavaltaan aitojen posliinien ryhmään, kun taas esimerkiksi Suomessa paljon jalansijaa saanut Ziema on ns. rocamboiloiva posliini. Rocamboloivalla tarkoitetaan tässä pohjoisissa oloissa kasvin maapäällisen osan suhteen robustimman kasvutavan omaksumista, ja sitä että raapiin tulee kaksi fertiiliä lehteä. Ilmiasu kukkavarren suhteen pysyy kuitenkin Posliineille ominaisena. Eron huomaa jo siinä miten Ziema kasvaa Viron eteläosissa aidon kasvutavan mukaisesti, mutta Suomessa kasvaessaan se muistuttaa Rocambole-ryhmän lajikkeita.

X Niinpä onkin sitten erikoista että Posliinien yhden edustajan ja vieläpä ensimmäisen kasvutavan lajike tuottaa jotain edellä kuvatun kaltaista. Edellä kuvattu Russian Redstreake-tapaus on melkoista geneettistä akrobatiaa, ja nyt nähty Ornakin muuntuminen on vähintään samaa luokkaa. Jos ihmisten keskuudessa tapahtuisi vastaavaa niin voitaisiin tietysti kysyä millaisesta ilmiöstä voisi olla kyse. Enää emme tietyistä korrektiussyistä ryhdy puhumaan ihmisroduista vaan puhumme ns. haploryhmistä. Mutta haploryhmien takana on kuitenkin jotain joka tunnetaan eri ihmisryhminä. Edelleenkin on olemassa afroja ja eskimoita. Että aidon Posliinien kasvutavan kynsilaukka muuttuu yhdessä kasvukierrossa aivan muuksi on aika erikoista. Ihmisten maailmassa olisi kyse siitä, että eskimovanhemmat saisivat aidon afrolapsen tai toisinpäin.

XI Palaamme asiaan viimeistään lokakuun puolivälissä. Silloin raapit avataan ja on aika katsoa millaisia kynsiä ne sisältävät.

Päivä, heinäkuun viimeinen oli tapahtumarikas sillä koeviljelmällä vieraili aivan oikea oopperalaulaja. Hänen esittämäänsä kynsilaukanviljelijän tangoa pääsee ihaileman tietysti päätoimittajan Facebook-sivulla ja myös Facebookin Valkosipuli-ryhmässä. Mutta tähän myös tämän päivän satoa oleva pieni Nocturne. Hyvin se irtoaa vanhasta DDR-vamisteisesta pianosta.

Pientä lisävaloa Turbaanien arvoitukseen.

 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Idibus Iuniis

Lisävaloa tai sitten ei mutta eniwei nyt on jotain kerrottavaa. Lyhyesti sanoen päivän oivallukset voidaan kitetyttää tähän:

Aitojen turbaanien isoentsyymi-sormenjälki on 1-1-3-1 kun taas artisokkien vastaavat ovat 2-1-3-1; 3-1-3-1 ja 4-1-3-1. Kreoliryhmällä sormenjälki on 2-1-3-2. Olettamuksemme on siinä että on yksi varsinainen turbaani-ryhmä, haploryhmä, ja sitten on kaksi muuta haploryhmää: artisokkien ensimmäinen ryhmä ja kreolit joiden jotkin lajikkeet kasvavat morfologisesti kuten turbaanit.

Turbaanien kasvuryhmä olisi siis joukko johon kuuluisi kolme geneettisesti erilaista kynsilaukka-ryhmää. Yksi niistä olisi aito turbaani, toinen artisokka-turbaani ja kolmas kreoli-turbaani. Mitä on voitu muutaman vuoden aikana Vanhassa Suomessa tutkia ja todeta tukevat em. väitettä. Seuraavassa havainnot:

I  Eräs Artisokka, Casablanca, kasvaa kuten aidot turbaanit joihin voidaan lukea esim. Dushanbene. Ja kun sanomme ”kasvaa kuten aidot turbaanit” tarkoitamme morfologista tarkastelua, siis kasvin ilmiasuun ja sen lukuisiin muuttujiin viittaavia asioita. Kyseinen lajike on saanut nimen ”Humpgrid” elokuvan Casablanca tähtien Humprey Bogardin ja Ingrid Bergmanin etunimien alkujen mukaan. Humpgridin latvakloonit eivät ole tuottaneet uusia kasveja.

II  Eräs Kreoli, Morado de las Pedroneras, on tuottanut uuden kannan Vanhassa Suomessa. Kannan alkuperä on yhdessä kynnessä joka laitettiin maahan syksyllä 2016. Tällä hetkellä tuon yhden kynnen jälkeläisistä kasvaa yhdeksän kasvin kanta. Tämä kanta on saanut nimen Torhcido eli ”Soihtu.” Nimitys tulee sen vähän loimuavan tapaisesta ulkomudosta. Kasvutapa on hyvin roteva ja kukkavarsi muistuttaa enemmän Rocambolen kukkavartta. Raapi on ilmetty jättiläiskokoinen kreoli. Kyse voi olla myös mutaatioista jolle antaisi tukea se, että vuonna 2016 noita saman kasvin kynsiä laitettiin maahan 5 kappaletta kirjastopenkkiin joista vain yksi tuotti kasvin. Torchido on kuitenkin osoitus siitä, että Kreoli voi ottaa Turbaanin kasvutavan. Torchidon latvakloonit eivät ole tuottaneet uusia kasveja.

III Muutama muukin artisokka on ottanut turbaanin kasvutavan, mutta toisena vuonna osa kasveista on muuttunut jälleen enemmän artisokan moodiin. Parhaiten turbaani-moodin pitävät Thermidrome-lajikkeesta erityneet kannat. Tulevan sadonkorjuun yhteydessä nämä kaksi kantaa,  Tourbillon A ja Tourbillon B joutuvat erityissyyniin.

IV De Re Allii Sativi on yhä vakuuttuneempi siitä, että jaottelusta kovavarsi/pehmytvarsi tulee luopua kokonaan. Tallaista jaottelua ei enää käytetä julkaisuissamme eikä se ole edes oletus. Kynsilaukkoja tarkastellaan vastedes vain näkökulmasta Allium Sativum ja tämän kasvin eri kasvuryhmistä eli haploryhmistä joita on 17-21 kappaletta tarkastelutavasta riippuen ja ns. orvot pirut päälle. Kovavartisuus/pehmytvartisuus-kriteeriä ei siis käytetä eikä se ole edes morfologinen määrittäjä. Esimerkiksi Silverskinien kasvuryhmän lajikkeiden suhteen voidaan todeta ”ei tee kukkavartta.”

De Re Allii Sativin havainnot kohdissa I ja III pitävät yhtä 1990-luvulla Ron L. Engelandin esittämien väitteiden suhteen. Kohdan II havainnot ovat tiettävästi syntyneet vain sen itsensä parissa eikä maailmalta löydy vastaavaa referenssiä. Kohdasta IV jokainen saa olla mitä mieltä huvittaa, mutta De Re Allii Sativi on nyt tätä mieltä ja pysyy väitteessään kunnes toisin todistetaan.

De Re Allii Sativi jatkaa kuitenkin tutkimuksiaan sillä sadonkorjuu voi paljastaa lukuisten Artisokkien joukosta uusia turbanoivia kantoja.

Tänään oli toimituksella mukava päivä aurinkoisen kuumassa Vanhassa Suomessa. Ensimmäisenä viljelmän kynsilaukoista Havran lähti tanssimaan vartta suoraksi. Sen osalta on aikaa sadonkorjuuseen enimmillään 8-10 päivää. Olo on nyt kuin auringon uuvuttamalla pienellä neuvostokansalaisella. Otsikkokuvassa Humpgridin kukinnon kotelo joka on juurikin turbaanien muotoinen.

Tähän loppuun sopii iki-ihan kappale elokuvasta Jules ja Jim kitaristi Patrick Bruelin esittämänä: Le tourbillon de la vie.  

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Dogma 2018 — pieni lisätarkastelu.

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.

 

Kalendis Iuliis

24 toukokuuta julkaistussa avauksessa De Re Allii Sativi julkaisi kirjoituksen jossa puhuttiin korkeatasoisen kynsilaukan viljelyn puolesta. Kirjoituksen löytää tästä linkistä. Kirjoituksessa luonnollisesti luotiin suuria linjoja ja perustelut pyrittiin kirjoittamaan tiiviisti. Kirjoituksessa kerrotuihin asioihin ei ole kovin paljon lisäämistä. Joitakin kysmyksiä ne toki herättävät ja niihin on syytä vastata. Toimitus kysyy itseltään ja vastaa itselleen:

I Päällimmäisenä voidaan kysyä sitä viljelläänkö jossain päin maailmaa ja tai Suomea tavaraa tuolla menetelmällä? Luonnollisestikin pitää myös kysyä mikä on pelkän harrastuksen tai omatarveviljelyn ja viljelyksen raja?

Dogma 18 mukaista kynsilaukkaa viljellään ainakin De Re Allii Sativin koeviljelmällä.  Pääsääntöisesti voidaan sanoa että useat amerikkalaiset orgaaniset kynsilaukka-farmit tuottavat tavaraa Dogma 18-julistuksen mukaisesti. Monet muut farmit ovat varsin lähellä em. periaatetta.

Omatarveviljelyksen ja viljelyksen raja on häilyvä, mutta voidaan sanoa että 2000 kasvia on tässä kohden jo selkeä raja. 2000 kasvia tuottaa jo helposti 150 kilon sadon ja siitä riittää lisäysmateriaalin, oman ja kaverien tarpeen jälkeen myyntin jopa 120 kiloa. Toisaalta rajan vetäminen tuhanteen kasviinkin olisi perusteltua.

II Kuinka suuri viljelmä on kannattava Dogma 18-julistuksen mukaisesti toimittaessa?

Mitä tarkoitetaan kannattavuudella? Tarkoitetaanko sitä että se tuottaa toimeentulon yhdelle ihmiselle vai mitä? Amerikkalainen Filareen tila on kannattava ja siellä tuotannon koko on noin 130 000 kynttä. Kannattavuus on veteen piirretty viiva sillä kyse on siitä että mihin ihminen viime kädessä tyytyy. Jos haluaa 100 000 euron vuositulot pitää kynsilaukkaa tuottaa valtava määrä ja sille pitää myös olla markkinat. Tuossa tilanteessa tarvitaan jo paljon työvoimaa ja tavaran myyntihinta pitää hilata jo todella korkealle. Kilohinta on tuolloin lähemmäs 50 euroa. Käytännössä tilan pitää olla Filareen kokoinen. Jos taas tyytyy huomattavasti pienempään toimeentuloon ei viljelyyn vaadittavaa pinta-alaakaan tarvita niin paljon eikä kilohintaa tarvitse viedä niin korkealle.

III Jos puhutaan pienestä, keskisuuresta tai suuresta Dogma 18-viljelmästä niin mitkä ovat rajat?

Pienen viljelmän rajat liikkuvat 2000-5000 kynnen puitteissa. Yli 5000 kynnen viljelmä on jo varsin vakava hanke joka tuottaa jopa kolmensadan kilon sadon. Keskikokoisen viljelmän tai paremminkin sanoen keskikokoisen hankkeen katto on siinä minkä yksi viljelijä pystyy hoitamaan pääsääntöisesti yksin. Kaikki riippuu maaperästä, viljelytaidosta ja tietenkin työmenetelmistä. Käytännössä kattona on noin 12 000 kynttä. Tällaisen kasvimäärän käsittelyyn tarvitaan kokenutta ja ripeäotteista viljelijää. Tultaessa lähelle ylärajaa tarvitaan jo lisätyövoimaa. Yli 12 000 kasvin viljelmä Dogma 18-periaatteen mukaisesti on suuri viljelmä.

IV Kuinka kauan vaatii aikaa päästä 12 000 kynnen rajapyykin ylitse?

Jos noudatetaan Dogma 18-periaatteita niin aikaa menee varsin monta vuotta. Vähimmäisaika on 6 vuotta. Kuuden vuoden jälkeen pystytään tuotantoa kyllä nostamaan 50% vuodessa jos puitteet ovat kunnossa.

Otsikkokuvassa viime syksyn tulokas Indyn farmilla, marmoripurppa Kakumäe. Kavu on valtavan robusti ja toisaalta on vähän epävarmaa onko kyseessä sittenkään marmoripurppura. Syksy näyttää sitten ehkä jotakin.

Lopuksi The Queen ja profeetan laulu.

 

 

Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.