Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Kalendis Septembribus
Vuoden alussa pohdittiin sitä mikä olisi oiva nimitys syyskuulle kynsilaukka-asian näkökulmasta. Vaikka silloin puhuttiin kemukuusta. Pitää antaa asian hautua. Jotenkin nyt vain pimenevät illat ja viileä mennyt kesä huolimatta hyvästä sadosta vetävät jotenkin mietteliääksi. Perinteinen ajanlasku puhuu jo syyskuusta, mutta jos nyt pitäytyisi roomalaisessa ajattelussa kuten velvollisuus vaatii niin septembrius tarkoittaa alunperin seitsemättä kuuta. Kama on joka tapauksessa nostettu lukuun ottamatta penkkeihin jätettyjä yksittäisiä kasveja latvakloonien tuottotarkoituksissa. Tietenkin erästä rocambolea on jätetty yhden penkin päähän parikymmentä yksilöä. Ne nostetaan viikon kuluttua täydellisenä kasvina. Latvaklooniryppäät poistetaan ja kasvit kuivataan muutoin sellaisenaan. Tarkoitus olisi että helmikuussa olisi vielä pari kiloa extra-rocambolea.
Ilolla on pitänyt seuraaman sitä että suomalaisessa Facebook-ryhmässä joka oivasti ajaa kynsilaukka-asiaa on nähty massoissa määrin uusia jäseniä. Välillä on pitänyt selvittää tiettyjä termejä uusille ryhmäläisille ja eräs termi on viimeisimpänä herättänyt varmasti ehkä ansaitusti hämmästystä. Jospa lähestymme aluksi asiaa ekskurssin tavoin:
——————————————————————————————————————
Ekskurssi. Kynsilaukan kirjastopenkki.
Teoksessaan "The complete Book of Garlic" Ted Jordan Meredith käyttää käsitettä "garlic library" jolla hän viittaa lajike-kokoelmaan. Siitä on juonnettu sana kirjastopenkki. Kirjastopenkki on varsin oiva ilmaisu sillä kirjasto viittaa myös kirjoon, eli monimuotoisuuteen. Kirjastopenkkiin voidaan koota kaikki eri viljelyssä olevat lajikkeet vaikkapa kasvuryhmittäin järjestettynä alkaen varhaisista kasvuryhmistä päätyen myöhäisiin. Idea on siinä, että näin päästään vertaamaan eri lajikkeita kasvuryhmien sisällä ikään kuin laboratoriossa, ja näin todellakin nähdään kasvin koko kirjo. Kirjastopenkin avulla voidaan myös esitellä kynsilaukan monimuotoisuutta kaikille kiinnostuneille. Kirjastopenkki ja laaja valikoima on aivan ehdoton asia jos kynsilaukasta haluaa jotain oppia. De Re Allii Sativin koeviljelmällä istutettiin syksyllä 2016 viimeisenä penkistö jossa oli isommassa mittakaavsassa viljellyt lajikkeet ja myös ne joista on vähimmillään 1-4 kynttä. Joitain lajikkeita kirjastopenkissä oli tosin jopa 40 kynttä. Yhteensä kirjastopenkissä oli todistettavasti 105 eri lajiketta yhdeksästä kasvuryhmästä. Vain aito kreoli puuttui.
——————————————————————————————————————
Mitäpä muuta kirjastopenkistä sitten voidaan sanoa? Asia on hyvin monisyinen ja sitä on parasta tässä vaiheessa lähestyä roomalaisilla.
I Kynsilaukallakin on oikeus seurustella lajiketovereidensa kanssa parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Pehmeä ja multaisa penkki hyvällä olkikatteella vastaa sitä mitä ihmiselle on elämä Välimeren-tyypin ilmastossa.
II Kasvit kommunikoivat keskenään monella tavalla. Aivan samalla tavalla kuin ihmisten kesken tehdään kulttuurivaihtoa tapahtuu sitä kasvienkin maailmassa. Vaikka aito Kreoli tuskin tuottaa koskaan leveysasteillamme niitä kaikkein suurimpia raapeja, niin sillä on kuitenkin varmasti paljon kerrottavaa kylmiin olosuhteiisiin tottuneillle kovaniskoille.
III Kulttuurivaihdon lisäksi tapahtuu varmasti ilmiasuun vaikuttavaa vaihtoa. Kynsilaukalla on laaja genomi ja vieraiden ja eri tavoin vaikuttavien hormonien saapuminen penkkiin voi ”muunnella” jotain lajiketta jopa dramaattisin seurauksin. Olisiko tässä selitys esimerkiksi sille että joillakin posliini-lajikkeilla on taipumus muuttaa kasvutyyliään rocambolemaiseksi?
IV Ihmisellä on taipumus olla ennakkoluuloinen ja usein hän vastustaa vieraita vaikutteita. Kynsilaukka voi osoittautua konsanaan sosiaalisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi olennoksi kuin ihminen on. Kynsilaukan kirjastopenkki voi parhaimmillaan opettaa meille mitä oikea kansainvälisyys oikein on.
Tähän sopii hyvin Bob Marleyn Redemption song.
Linkki DE RE ALLII SATIVIN tietosivuille.
Suurin osa viime kauden istutuksestani taisi olla jonkinsortin kirjastoa, sillä 15 metrin pituisessa penkissä oli 16 lajiketta ja viereisessä 20 metrin penkissä niitä oli 10. Eri lajikkeiden istuttaminen peräkkäin samaan penkkiin antoi kyllä hyvän mahdollisuuden vertailla niiden eroja kasvutahdissa, kasvutavassa, lehtien värisävyssä jne. Olisi vaan pitänyt dokumentoida nuo erot kuvina ja tehdä muistiinpanoja, sillä nyt en enää pysty tekemään vertailuja kuin korjatun sadon suhteen.
VastaaPoistaPuiden on todettu kommunikoivan keskenään, joten samaa voisi olettaa tapahtuvan myös muilla kasveilla. Toivottavasti eri lajikkeet puhuvat samaa kieltä ja ymmärtävät toistensa aksentteja. Puut hyödyntävät mykorritsasieniä sosiaalisessa kanssakäymisessään ja allium suvun kasvit myös hyötyvät symbioosista mykorritsojen kanssa, joten ehkä nekin voivat sienirihmojen avulla välittää viestejä toisilleen.