10. syyskuuta 2017

Rocamboloivia posliineja

ante diem IV Idus Septembres

Tätä kirjoitettaessa odotamme tietysti sitä miten se paljon puhuttu ”Ööma” tulee runtelemaan Floridan niemimaata. Mitä onkaan tuhon suuruus, sen näemme huomenissa. Florida on Sunny State eli ”Aurinkoinen valtio.” Suurin osa Jenkkilän appelsiini-viljemistä sijaitsee Floridassa ja saattaapihan olla että heitillä on juissista pulaa lähivuosina kun merkittävä osa tarhoista on tuusan nuuskana. Kalifornia on Kultainen valtio jossa viljellään enemmänkin viinirypäleitä. Toisaalta tuon osavaltion Santa Claran piirikunnassa sijaitsee Gilroyn kaupunki joka on koko maan valkosipuli-pääkaupunki. Gilroyssa on myös Yhdysvaltain ja koko maailman suurin yksittäinen kynsilaukka-farmi nimeltään Christopher Ranch. Vuosittainen tuotanto on noin 30 000 tonnia; 18 prosenttia koko Yhdysvaltain tuotannosta. Christopher Ranch sijaitsee noin 1550 kilometriä etelään täälläkin useasti mainitusta Filareen farmista joka tuottaa vain 10 tonnia kynsilaukkaa vuodessa. Tuotantotavat ja eetos ovat tietysti noilla farmeilla erilaiset. Ööma ei yllä tekemään tuhojaan Piilaaksossa sijaitsevalle Cristopher Ranchille joten Jenkkilässä riittää perus-kynsilaukkaa kyllä tulevaisuudessakin. Tuo farmi on selvinnyt voittajana kiinalaisten kauppasodasta. He kitanit kun dumppasivat halpaa ja huonolaatuista tavaraa hirmuisia määräiä amerkkalaisten kiusaksi. Christopher Ranch oli eturintamassa puhumassa laadun puolesta ja tarina sai onnellisen lopun.  Mittasuhteet ovat aivan valtavat. Kiinalaiset tuottavat vuodessa 20 miljoonaa tonnia kynsilaukkaa kun amerikkalaiset eivät yllä edes miljoonan tonnin viidesosaan. Mutta asiaan eli rocamboloivaan posliiniin…

Viime avauksessa puhuimme kirjastopenkistä ja siitä kuinka tarpeellinen se on jos haluaa päästä perille kynsilaukan moninaisuudesta. Yksi vuoden 2017 havaintoja on ollut De Re Allii Sativin koeviljemällä siinä että jotkut Posliinien kasvuryhmän lajikkeet, jos eivät nyt aivan oudosti ja sopimattomasti käyttäydy, niin ainakin jotenkin erikoisesti kuitenkin käyttäytyvät. Lyhyesti sanoen on kyse siitä että esimerkiksi paljon puhuttu Ziemiai kasvaa samalla tavalla kuin vaikkapa Rocambole Ljubasha. Zieimain skeippi tekee ennen suoristumistanssiaan toki puolivajaan viipurinrinkelimäisen kiehkuran, mutta raapi näyttää Rocambolen raapilta. Zieimai oli laajemmassa kasvatuksessa ja sitä laitettiin maahan noin 580 kynttä. Lisäysmateriaali hankittiin elokuussa vuosi sitten Pölvan maakunnassa Virossa sijainneelta farmilta. Noissa raapeissa oli keskimäärin neljä kynttä ja ne näyttivät siltä miltä Posliinin raapin tulisikin näyttää lähinnä eli päärynältä josta on leikattu toinen puoli melkein kokonaan pois, siis ylhäältä alas halki mutta vain noin 35 prosenttia toisesta puolesta pois. Otsikkokuvassa isompi kaveri on rocamboloiva Ziemai ja pienempi aidon posliinin tavalla kasvava Ornak.

Zieimai kasvoi hyvin ja kasvin viherkoneeseen nähden raapit olivat kelpo kokoa. Mutta niiden muoto oli jotain muuta mitä odotettiin. Lisäysmateriaaliss oli vain yksi leijeri raapia kohden kun taas tänä vuonna tuon lisäysmateriaalin jälkeläisillä oli kauttaaltaan kaksi leijeriä. Niissä raapeissa jota ylittävät 50 gramman painon on siis kaksi hedelmällistä lehteä, ja ne ovat tuottaneet keskimäärin 9 kynttä. Raapin muoto on paljon säännöllisempi kuin esimerkiksi Rocambole Isolla venäläisellä. Se ei ole niin muhkurainen kuin tuolla ”paksulla maalaispojalla.” Ja kaikki tämä tapahtui ensimmäisenä kasvuvuonna.

Rocambolet ja Posliinit ovat kynsilaukkojen geeni-puussa varsin läheisiä ja niiden isoentsyymi-rakenne herättää mielenkiintoisia ajatuksia. Posliineilta löytyy kaksi erilaista ”allekirjoitusta:” 1, 1, 2, 1 ja 3, 1, 2, 1 kun niitä on Rocambole-ryhmällä kolme: 2, 2, 2, 1; 1, 2, 2, 3 ja 2, 2, 2, 3. Posliinien ja Rocambole-ryhmän lähisukulaisuudesta kertoo varmasti paljon se että vain näillä kahdella kasvuryhmällä kolmas määrittäjä on numero 2. Posliineja on siis kahta tyyppiä ja toisesta niistä voidaan käyttää ainakin teoreettisessa mielessä nimitystä ”Rocamboloiva posliini,” ja toisesta määrittäjää ”aito posliinin kasvutapa.” Rocamboloivia posliineja ovat ainakin Zieimai, Tallin ja Avvakum. Aidon posliinin kasvutavan pitäviä ovat Dukat, Ornak ja Music ja muutama muu.

Ja mikähän tähän Rocamboloivuuteen sitten mahtaa olla syynä? Ratkaisua tähän arvoitukseen voisimme varmastikin lähteä etsimään pohjoisesta kasvupaikasta ja kylmästä talvesta. Mitä pohjoisempi kasvupaikka on niin sitä varmemmin saadaan enemmän hedelmällisiä lehtiä, ja siinä sivussa myös enemmän kynsiä. Samalla tässä huomaa oman rajoittuneisuutensa. Vaikka kesän aikana erilaisia havaintoja tehtiin paljon niin enemmänkin niitä olisi voinut olla. Nyt kun asiaa ajattelee tarkemmin niin kyllä ainakin lajikkeiden Tallin ja Avvakum viherkoneen kasvutapa oli selkeästi samanlainen kuin Isolla venäläisellä ja Ljubashalla. Tallinin kaikki neljä kasvia tekivät peräti 12 lehteä ja Avvakum pääsi kymmeneen. Zieimai tuotti keskimäärin 8-9 lehteä. Skeipin muoto kaikilla näillä rocamboloivilla posliineilla oli kuitenkin se mikä pitikin olla. Kynsien muodossa on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos; enempi Rocambole kuin aito posliini.

Seuraava vuosi voi kuitenkin kaiken muuttaa. Onpahan yksi uusi asia tarkasteltavana ensi vuonna ja kirjastopenkkien Posliini-osaston kasvujärjestystä sietää pohtia vähän enemmän. Muutama rivi pitää varata tiettyjen Posliinien ja ”Käyriäisten” vertailuun. Käyriäisellä ei ole tässä tarkoitus korvata nimeä ”Rocambole.” Se on pieni tekninen termi kun tulee jotenkin derkkumainen olo kun kirjoittaa niin usein ”Rocambole-kasvuryhmä.” Suomen kielen vastaista kun on sanoa ”Rocambolein” tai ”Rocamboleiden.” Derkkumaisuudella tarkoitetaan tässä sitä että tuossa menneen maailman maassa valtapuolueen nimi oli  Sozialistische Einheitspartei Deutschlands eli SED. Lyhennettä ei saanut käyttää ja keskimäärin illan pääuutislähetyksessä tuo nimi puhua paukutettiin keskimäärin noin 30 kertaa. Ajatellaanpas että meillä vaikka Kepuumus ja Kokoomus menisivät kimppaan ja syntyisi uusi puolue nimeltään "Suomen oikeistodemokraattien ja maakansan kansallinen yhtenäisyysliitto." Sitten syntyisi vielä median keskuuteen virallisuusvaatimus ja tuon kieltämättä varsin suuren puolueen nimi luettaisiin puoli yhdeksän uutimissa lyhentämäti 30 kertaa. Auts potenssiin neljä! Eniwei Derkkulalla oli varsin hieno kansallishymni päivän ja tämän kirjoituksen kunniaksi se on sitten tässä: Aufverstanden Aus Ruinen.

7 kommenttia:

  1. Minun syksyllä istutettu Ziemiai jäi kooltaan pieneksi, mutta niiden kynsien määrä vaihtelee 5 - 6 välillä. Verrokit keväällä istutetut ovat vielä kasvimaalla ja nostan ne kunhan sää sen sallii.

    VastaaPoista
  2. Oman vähäisen (kahdeksan kautta - tusina lajikkeita) viljelykokemuksen perusteella liian aikainen istutus vaikuttaa kynsien määrää lisäävästi. Ja päinvastoin: pinnasta jo routaiseen maahan, rautakangen reikiin, istutetut kynnet tekivät suurella prosentilla sinkkuja - muhkeita tosin.

    VastaaPoista
  3. riippuu lajikkeesta. ja pitää muistaa että mikä on totta yhdessä paikassa ei välttämättä ole totta toisessa paikassa. väitteeni on, että jotkut posliinit pitävät eteläisen normaalin kasvutavan ja toisilla on kaksi kasvutapaa; normaali ja pohjoinen. tuohon sinkku-asiaan sanoisin, että tietyt lajikkeet tekevät helpommin sinkkuja kuin toiset. aidon kasvutavan posliineja ovat ainakin music, yampolskij ja leningrad. muista en voi varmasti sanoa mitään. ensi syksynä ollaan viisaampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuosta jäivät pois ornak ja dukat. yksi ornakin kynsi tuotti viime kasvukauden aikan avarsin erikoiselta näyttävän raapin. onko se mutaatio ai ei, sen näemme tulevina vuosina. se oman tunnisteensa ja projektin nimi on "ornazok."

      Poista
  4. Stressireaktion laatu kai ihan yleiselläkin tasolla riippuu kovin yksilön ja stressin laadusta, eli komppaan aivan täysin. Vaan vähemmän kryptisesti ilmaisten: Kun kerran "Leningrad" tuli mainituksi, on siitä lajikkeesta sekä Konnunsuon, että Suomenselän ankarilla talvilla ja totaalisen mättäälle ajoitetuilla istutuksilla tullut saaduksi, katojen ja turhautumisen ohella, epämääräisiä "raapin" ilmiasuja. Ja jopa homma on toiminut toiseenkin suuntaan - tarkoittaen poslinoivaa "Ljubashaa".

    VastaaPoista
  5. Toki lisätäkseni tähän kynsimäärä- talven 2010 konnunsuon stressireaktio, jossa, Messidrome, siivo ja yllätyksetön artisokka provosoitui "asiaattisoitumaan" n. 1/3 verran sadon määrästä. Jossa muuten, sivumennen sanoakseni, myös pseudokukinto oli aasialainen, ainakin itusilmujen perusteella. Ja olen melko varma ko. erän istukkaiden puhtaudesta. Ne toimitti alkujaam S.G. Niemi ja muutenkin erä oli selvää pässinlihaa kaikin puolin. Sittemmin kyllä viljelystä jäänyt huonon talvenkeston tähden.

    VastaaPoista
  6. kyse on varmaankin enemmän siitä että tuo artisokka on ottanut turbaanin kasvumoodin. tästä ilmiöstä puhui jo itse ron. l. engeland vuonna 1995. itselläni seuraavat ns. artisokat ovat ottaneet turbaani-moodin: thermidrome, casablanca ja pure white. kaikki tekevät aivan aidon kukkavarren. taksonomisesti ei ole oikein luontevaa ja mahdollista että artisokka alkaa lkasvamaan aasialaisen tavoin.

    VastaaPoista

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.