1. joulukuuta 2017

Sääntö-Suomesta Taalainmaalle.

Kalendis Decembribus

Virallisen ajanlaskun mukaisesti joulukuu on koittanut. Päivä alkoi hupaisesti uutisella Teoston ja Juutuupin kiistasta. Sääntösuomalainen eetos koki lopulta kovan kolauksen ja nyt ovat röörit taas aukitten. Mutta palataan kalenteri-asiaan ja on aika palauttaa mieleen mitä on tullut kirjoitettua nuorempana tämän kirjoituksen muodossa. Niinpä niin. Nyt eletään siis talvi-nimistä jaksoa ja odotetaan sulamakuun ensimmäistä päivää. Näinhän se on. Penkit ovat valmiita ja kate niiden päällä. Osassa Suomea jonka alueella suurin osa De Re Allii Sativin lukijoistakin on on enempi talvinen vaihe menossa lumineen ja pakkasineenkin. Periaatteessa ja ihan oikeastikin osassa maata maahan voisi vielä laittaa menestyksekkäästi kynsiä. Toimituksessa odotetaan vielä yhtä kirjettä Tsekinmaalta joka sisältää erästä Kirgisialaista lajiketta joka on todennäköisesti jokin Raitapurppura. Tosin se tulee maahamme työnimellä ”Allium longicuspis,” mutta kuten jo aiemminkin on todettu niin sellaista asiaa kuin Allium longicuspis ei ole olemassakaan vaan on vaan se kuuluu kynsilaukan kirjoon siinä missä muutkin lajikkeet.

Mielessä on illan mittaan liikkunut se miten puhua kynsilaukasta. Enemmän hämmennyksiin tuli pieni ihmislapsi kun hän selaili sitä mitä ruotsalainen google-haku asiasta esille toi. Kovin sekavaa ajatuksenjuoksua ruotsalaisilla asiasta kieltämättä oli. Kielitaitoinen voi ihmetellä mitä he tarkoittavat mm. ranskalaisella kynsilaukalla, hopeakynsilaukalla, kaukasialaisella kynsiulaukalla, keskiaasialaisella kynsilaukalla tai vitos-tyypin kynsilaukalla. Ruotsalaisesta internetistä ei löydy juuri mitään siitä kasvuryhmä-luokituksesta josta herää jo varsin orastava tietoisuus täällä Suomessa. Toki Engelandin luokitukseen pitää tehdä joitain loogisia tarkennuksia, mutta se on ainoa oikea lähtökohta tässä tilanteessa. Tarkennukset eivät tule muuttamaan perusteita. Kyse on lähinnä niistä epäilyistä jotka itse Engeland toi esille puhuessaan Turbaanien kasvuryhmästä. De Re Allii Sativin havaintotulokset vuonna 2017 ovat hyvin samansuuntaisia. Lisäksi ”Engelandin erehdys” lasipurppuran suhteen täytyy korjata loogisesti ja Aasialaisten kasvuryhmä nimetään asianmukaisesti uudelleen. Esiin tuodaan myös se, että Rocamboleilla on morfologisesti useampi alaryhmä ja Posliinien kasvuryhmässä on selkeästi kaksi alaryhmää. Rocambole-ryhmän suhteen jo Engeland oli oikeilla jäljillä, mutta Posliinien suhteen hänen farminsa oli liian etelässä jotta hän olisi havainnut ns. rocamboloivat lajikkeet.

De Re Allii Sativin tulevat kotisivut sisältävät jo ensi vuoden talvikauden alussa ilmestyessään myös ruotsinkieliset sivut. Eivät aluksi samassa laajuudessaan kuin suomenkieliset, mutta varsin laajat joka tapauksessa. Kieliasu tulee olemaan lähinnä riikinruotsin mukainen ja innokas kääntäjä kyselee jo kovasti suomenkielisen käännettävän tekstin perään. Että tulee ruotsalaisillekin vielä suuri valo idästä — Ex Oriente Lux.

Tänään on jälleen syöty pystyyn kuivattua kynsilaukkaa ja täytyy sanoa että jokainen puristettu kynsi sitä maistuu paremmalta ja vielä paremmalta. Moni on meidänkin oloissamme kuivannut sadon juuri eilen kuvatulla tavalla, hitaasti ja kaikista luonnollisimmalla tavalla.

Viimä viikolla mestarikokki Jyrki Sukula ylisti yhtä suomalaista maataloustuotetta kovasti. Kyse oli Lapin puikulana tunnetusta perunasta. Jos ollaan rehellisiä niin kyllähän asia näin on. Se on kaikisista pohjoisimpana kasvava perunalaji jota kasvoi viime kesänä myös De Re Allii Sativin koeviljelmän liepeillä pieni määrä. Lapin puikulalla olisi valtava vientipotentiaali Euroopassa ja on suuri ihmtyksen aihe miksi se ei ole koskaan realisoitunut.

Suomalainen Gourmet-kynsilaukka tulee myös herättämään valtavasti huomiota Euroopassa. Ehkäpä ruotsalaisetkin saatuaan oikeaa tietoa ja kasvatuskokemusta pääsevät hyviin ja jopa erinomaisiin tuloksiin. Tiedä vielä millaisia määriä korkeatasoista talvikynsilaukkaa kasvatetaan Taalainmaan hiekkaisilla rinnepelloilla tulevina vuosikymmeninä. Hyviä asioita jotka vielä sattumalta ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ei kukaan voi monopolisoida. Otsikkokuvassa on otollista maisemaa Taalainmaalta.

Nuorna miesnä tuli kovasti ihmeteltyä mikä olikaan se kappale jota Abban urkuri Benny Andersson viritteli konsertissaan niin intromaisesti. Joskus myöhemmin valkeni se, että kyseessä oli tietenkin Gammal Fäbodpsalm. Meillä se tunnetaan nimellä Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta. Tässä juutuuppi-pätkässä Benny soittaa sen vuonna 1979 vanhalla Wembleyn stadionilla ja sen perään tulee laulu nimeltä Voulez Vouz.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.