9. marraskuuta 2017

128 päivää sprouttaukseen.

ante diem V Idus Novembres

Ja 93 päivää seuraaviin olympialaisiin talvikisoihin Korean niemimaan Pyeongchangin kaupungissa ja sen laitamilla. Kisat järjestetään 9-25 helmikuuta ensi vuonna. Asiaa voi myös ajatella niin että kisojen päättymisen päivästä on vielä kaksikymmentä päivää sprouttaukseen. Tietysti asiaa tarkastellaan tässä Vanhan Suomen näkökulmasta. Kaikki riippuu tietenkin siitä millainen talvi on ja sitä voi ounastella vaikka katselemalla mitä pohjoisella napaseudulla tapahtuu. Arktiksen jääkäyrä lähti kasvamaan lupaavasti syyskuulla, mutta nyt ollaan samalla tasolla kuin vuonna 2012 joka on vähäjäisin talvi noin ylipäänsä pohjoisella napa-alueella. Entisaikoina tähän aikaan ei juuri ollut asiaa Karan merelle elikkä Novaja Zemljasta itään. Juuri nyt näyttää siltä että varsin leudoissa ilmanaloissa mennään marraskuun loppuun.

Todennäköisesti lähes kaikki suomalaiset kynsilaukka-hrarrastajat ovat saanet kaikki kynnet ja latvakloonit maahan. De Re Allii Sativin koeviljelmällä odotellaan vielä yhtä lähetystä Tsekinmaalta, ja voi olla että marraskuun toisen puoliskon alkupäivinä maahan saadaan vielä puolisen tusinaa lajikkeita. Luvassa on muun muassa yksi hyvin mielenkiintoisen näköinen Romaniassa kasvava raitapurppura ja muutama tsekkiläinen landrace eli paikallinen lajike. Eri lajikkeiden lukumäärä asettunee noin sadanneljänkymmenen tietämille. Eilen oli kuitenkin aika tehdä perinteinen loppukatselmus ja soittaa muutaman kerran perinteinen kappale illan jo pimennyttyä.

Vuona 2017 tehtiin monta mielenkiintoista havaintoa erityisesti Turbaanien kasvuryhmän ja Posliinien suhteen. Tsekinmaalle lähetetyt Ison venäläisen näytteet ja lisäysmateriaali täysin uudistetusta Isosta venäläisestä ovat herättäneet paljon huomiota. Erään paikallisen asiantuntijan mukaan kyse voisi olla ns. polyploidi-lajikkeesta jolla olisi kaksinkertainen määrä kromosomeja. Että tsekinmaalla kasvatetaan niin vähän Rocambole-kasvuryhmän lajikkeita, sitä on hieman ihmeteltävä. Ensi syksy tuo sitten tullessaan vielä pari mielenkiintoista lajiketta. Nähtäväksi jää sitten tulevina vuosina mitä ovat kynsilaukkoja ovat Rocambolet Blanin ja Jednostrouzek / Tjakka.

Uudet tsekkiläiset lajkkeet ovat olleet syksyn kohokohta jos asiaa katsotaan maun kannalta. Mitä useammin Marmoripurppura Havrania syödään niin sitä enemmän sen erikoinen maku kiehtoo. Siinä on todellakin sellaista öljyisyyttä jota ei helposti muista lajikkeista löydy. Kaiken lisäksi siinä on yksi hyvin kiehtova tekijä jota voisi sanoa vaikka anismaiseksi vivahteeksi. Vuoden 2018 ehkäpä suurin odotus kohdistuu ilman muuta siihen miten Havran kotoutuu oloihimme. Erikoiskasvatukseen varattu Havran on tehnyt jo neljän tuuman pituiset juuret ensimmäisen kuukauden aikana mullissa katteen alla. Samaan aikaan toinen marmoripurppura siperialainen vielä mököttää ja kynsien kannoissa on vasta pienen pienet aihiot. Lisäykseen jätettyjä Siperialaisen raapeja pidettiin saattokuivauksen ja varsinaisen kuivauksen jälkeen kuusi viikkoa reilun kahdenkymmenen asteen lämpötilassa ja ilma oli hyvin kuivaa. Havranilla on nyt reilu etumatka toiseen ryhmätoveriinsa. Joka tapauksessa se näyttää hyvin tyypilliseltä ja erilaisiin olosuhteisiin sopeutuvalta kaverilta. Mutta löytyykö siitä samaa öljyisyyttä ja anismaista makua kun se on viettänyt yhden talven Vanhan Suomen maaperässä. Yhtä suuria odotuksia sisältyy myös tsekkliäiseen Rocamboleen. Kyseessä on aito hienohelma joka tottelee nimeä Tantal.

De Re Allii Sativin toimitus on myös päässyt yksimielisyyteen siitä mikä on vuoden 2017 kynsilaukka. Maistelukokemus jokseenkin poikkeuksellinen ja odotukset myös tämän kyseisen lajikkeen suhteet vuodelle 2018 ovat korkealla. Jos tätä kyseistä lajiketta pitäisi verrata vaikkapa kirjallisuuden Nobel-voittajaan erikoisominaisuuksien suhteen niin mieleen tulee vain yksi henkilö; puolalainen Wislawa Szymborska. Se toki tässä vaiheessa paljastetaan että kyseessä ei ole puolalainen kynsilaukka-lajike.

Eniwei eilen oli aika käyskennellä penkkien tietämillä ja soittaa Youtube-palvelusta perinteinen kappale. Havranin ja muiden tsekkien lohkoilla soitettiin tietenkin myös muutamaan otteeseen Tsekinmaan kansallislaulu. Mutta kaikille soi yhtäläisesti Kielon jäähyväiset ja tietenkin Henry Theelin laulamana. Sori vaan Harmony Sisters mutta Henkka on paree ainakin tässä suhteessa!

Niin ja vielä yksi asia; 128 päivää sprouttaukseen? No siitähän on lähettävä että sprouttaus alkaa Vanhassa Suomessa suotuisimmilla alueilla maaliskuun puolivälissä.

3 kommenttia:

  1. Heippa! Tsekki toistuu puheissasi alvariinsa, Olen haaveillut Prahassa käynnistä. Mihin suuntaan pitäisi poiketa jotta pääsisi perille kynsilaukoista samalla (pika)reissulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tsekit käyttävät kynsilaukkaa paljon ruokaansa. en ole käynyt tsekeissä. nykyään voi tavallaan matkustaa minne tahansa vaikkei siellä käykään. pitää saada kontaksit johonkin/joihinkin viljelijöihin niin siitähän se aukeaa. toreilta ei kyllä löydä kovin suurta valikoimaa. mr. kozakin sivut ovat ensimmäiset joilla kannattaa käydä: https://www.cesnek.cz/odrudy tsekkien kanssa pääsee juttuun hvyin ja kun muistaa että "palicak" on kovavartinen ja "nepalicak" on pehmytvartinen niin kyllä se siitä.

      Poista
    2. Kiitos linkistä ja ydinterminologiasta!

      Poista

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.