11. tammikuuta 2016

TJM — varsin vaatimaton mies. Mietteitä Ted Jordan Meredithin aikakauden avaavan teoksen äärellä. Vol. 2.

Jos ei edellisessä avauksessa mainitusta Ron L. Egelandista löydy paljoa viitteitä internetistä niin eipä kyllä juuri kovin paljon itse herrasta nimeltä TJM. Sanotaan vielä kerran kuka TJM oikein on. Hän on Ted Jordan Meredith, mies joka kirjoitti valkosipuli-asian normaaliteoksen nimeltä "The Complete Book of Garlic — A Guide for Gardeners, Growers and seious Cooks." Amerikkalaisista voidaan puhua paljonkin negatiiviseen sävyyn jos niin halutaan, mutta se ei aina tee heille oikeutta. Ameriikalaisia pidetään monesti kovin yksipuolisesti sivistyneinä ja itsekeskeisinä. Mutta Yhdysvalloissa on suuri joukko ihmisiä jotka ovat hyvin monipuolisesti sivistyneitä, ja myös monipuolisesti kiinnostuneita maailman asioista. Että ei anna itsesään liikaa informaatiota internetissä on taito ja merkki sivistyksestä ja tällainen henkilö Jordan kieltämättä on.

Profilointi on mielenkiintoista ja se on suorastaan jokamiesoikeus jos muistaa että ei sorru mihinkään väärinkäytöksiin. Jos joku haluaa toitottaa omassa avoimessa facebook-profiilissaan yksityiskohtaisesti menemisiään ja tekemisiään niin omapa on vikansa jos joku saa hänestä herkullisen seurantakohteen. TJM ei ole tällainen henkilö. Itse törmäsin ensimmäisen kerran profiloinitiin oman yliopistollisen pääaineeni, Vanhan testamentin eksegetiikan, kohdalla. Saarnaajan kirjan arvoitus on ratkennut aika pitkälle samoilla menetelmillä jolla jokin rikoksen tekijä onnistutaan jäljittämään. Kirjoittamasi, vaikka pysyisit anonyyminä, paljastaa sinusta hyvin paljon asioita vaikket haluaisikaan.

TJM ei ole tehnyt käsittääksemme mitään rikollista ellei joku todellakin pidä valkosipuli-asiaa sellaisena. Kirjoittaessaan valkosipulista hän tulee kirjoittaneeksi myös aika paljon  itsestään. Että emme sortuisi kauheaan rönsyilyyn niin on pakko ottaa käyttöön ns. roomalaiset.

I TJM kasvattaa itse viidessä penkissä kautta kohden 880 valkosipulia, ja hänellä on yhdellä kerralla maksimissaan 70 lajiketta. Joitain lajikkeita hänellä on vain kerralla kahden yksilön verran.

II TJM kuvailee sitä kuinka hänen rakkautensa keittiöön ja ruuanlaittoon syntyi kun hän puuhasteli vanhempiensa kanssa pienenä poikana keittiössä.

III TJM on, jos ei nyt laiska, niin ainakin mukavuudenhaluinen mies. Hän antaa suuren kiitoksen elämänkumppanilleen joka on se heistä kahdesta joka antaa kyytiä rikkaruohoille.

IV Jos TJM ei ole mikään Sattuman-Ville niin hän on ainakin huoleton Tuuri-Pekka. Hän viljelee vuodesta toiseen samalla alalla käytännössä tekemättä viljelykiertoa. Vastuullinen hän on siinä, että hän ei suosittele samaa muille.

V Ilmeisesti TJM ja hänen vaimonsa syövät valkosipulia päivittäin.

VI TJM ei saa elantoansa valkosipulin viljelystä, eikä Timber Pressin julkaisema kirja ole tehnyt hänestä miljonääriä. Amerikassa best-sellerin raja ei ole olennaisesti suurempi kuin Suomessa.

VII TJM on asiantuntija myös bambun-kasvatuksessa ja Oregonin, Washintonin ja Idahon alueella viljeltävän viinin suhteen.

VIII Mitä ilmeisimmin TJM on kirjoittamisen alalla freelancer. Tuskin hän on kuitenkaan ns. evp-mies vaikka vaimo pitääkin valkosipulipenkit puhtaana rikkaruohoista. ”Evp” ei tässä viittaa käsitteeseen ”Erossa vakinaisesta palveluksesta,” vaan joskus joistain miehistä hieman pilkalliseen sävyyn käytetyyn termiin ”elää vaimonsa palkalla.”

IX Voi olla että TJM on yhtä tunnettu bambumiehenä kuin valkosipulimiehenä. Todennäköisesti TJM pitää kuitenkin enemmän valkopulista kuin bambunversoita. Hänellä ei liene Panda-karhua kotieläimenään.

X TJM omaa avoimen ja kriitisen mielen. Hän ei kuvittele sanoneensa viimeistä sanaa missään asiassa. Hän on onnellinen siitä matkasta ja löytöretkestä jolla on saanut olla mukana. Hän odottaa inolla sitä päivää kun valkosipulin lajiluokitukseen saadaan suurempi selko. Seikkalijaluonteesta kertoo myös se, että vaeltaminen on hänen suuri rakkautensa.

XI TJM omaa suuren kunnioituksen muita kohtaan. Häntä suurempia asiantuntijoita on valkosipulin viljelyn, lajituntemuksen, terveysvaikutusten hyödyntämisen ja ihan minkä tahansa asiaan liittyvän suhteen, kaiken tämän hän myöntää auliisti. TJM on valkosipuli-asian Robert Oppenheimer.

XII TJM ei suoranaisesti kerro mikä hänen kuvailemistaan noin puolestatoistasadasta valkosipulista on hänen suosikkinsa. Pitkä lajikuvaus ei aina ole tae siitä että kyseessä olisi hänen suosikkinsa. Jos hänen kuvauksiaan kuitenkin luetaan kuin piru raamattua niin parhaimmat suositukset hän antaa  seuraaville lajikkeille:

Hortikultuuriseen ryhmään luokittelematon ”Kitab”
Hortikultuuriseen ryhmään luokittelematon ”Ajo Rojo”
Rocambole-ryhmän ”Spanish Roja”
Lasinen raitapurppura-lajike ”Vekak”
Marmorinen raitapurppura-lajike ”Siperialainen”
Kreoli-ryhmään kuuluva ”Burgundy”
Artisokka-ryhmään kuuluva ”Inchelium Red”


Jos noista edellämainituista pitäisi sitten nostaa käänteentekevän valkosipulikirjan tekijän ykkös-suosikiksi, niin se on kieltämättä ”Spanish Roja.” Siperialainen on meilläkin tunettu lajike joka on valitettavan aliarvostettu. Inchelium Red on mitä todennäköisimmin sama lajike kuin meillä viljelty ”Therador.” Spanish Roja on Rocambole, lajikeryhmä josta TJM puhuu usein hyvin rakastavaan sävyyn. Kun TJM puhuu rocamboleista, niin lähinnä tulee mieleen Olivia Newton-John hänen laulaessaan laulua ”Hopelessly devoted to you.” Spanish Rojan ja Killarneyn punaisen TJM luokittelee käytännössä samaksi lajikkeeksi, vaikka ne ovatkin jossain määrin fenotyypiltään eriytyneitä.

Well, TJM on elänyt onnellisessa parisuhteessa reilusti yli puolen ja vuosisadan vaimonsa Merrillin kanssa ja niinpä tuo Olivia-vihjaus on aiheeton. Mutta eniwei se kuvaa jotenkin sitä paloa jota TJM kokee Rocambole-ryhmän lajikkeita kohtaan:

https://www.youtube.com/watch?v=SN1gi8oq74g

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.