24. joulukuuta 2015

Ei ihminen elä pelkästä teoriasta vaan luonnon antimista. Aatonaaton ilta-aterialla.




Sain tänään käsiini 800 grammaa talvivalkosipulia. Tarkempaan lajike-määritykseen päästään ensi vuonna. Alkuperä on Jögevan kaupungin alueella Vironmaalla. 85 isoa kynttä koitui kohtaloksi; ne menevät maahan tapaninpäivänä pikaperustettuun penkkiin. Ylitse jäi puolisen tusinaa vähän viallisia kynsiä jotka tätä kirjoittaessa ovat jo pötsissä hyvin pureskeltuina.

Niin, vaikka olemmekin suomalaisia ja virallisuus ja nuivuus ovatkin ilojamme niin rajoja pitää toki rikkoa. Tämä ei välttämättä ole nyt ehkä kaikkien mieleen, mutta kukko ei käskemällä laula ja sillä on oikeus päästää ilmoille aamuherätys vaikka kello 14:00 jos niikseen tulee. Elämäniloa tähän maahan kaivattaisiin. Asiaa voisi tietysti lähestyä seuraavastakin väitesarjasta:

I Suomi on Venäjä ja Venäjä on Suomi.

II Venäjä on Venäjä jossa mikään ei toimi.

III Suomi on Venäjä jossa tähän asti melkein kaikki on toiminut.

IV Valkosipuliasiassa olemme suuressa kiitollisuudenvelassa Äiti-Venäjälle.

V Suomi on suuren Aasian yhden niemimaan osa.

VI Valkosipuli on Aasian lahja maailmalle.

VII Se on suuri aasi joka ei hyväksy kuutta edellistä väitettä.

Tosiasiat on siis tunnustettava kuten Juho Kusti Paasikivikin totesi. Meillä ei ole muuten mitään todisteita tai viitteitä siitä että JKP olsi ollut muuten valkosipulin ystävä kuin vaimonsa myötä:

Niin, Alli  >>  Allium Sativum… Heh-heh...

Mutta niihin mahassa jo sulaviin lasiraitapurppura-kynsiin.

Koska olin koko päivän jostain oudosta syystä paastonnut niin illalla ostoskierroksen jälkeen olin kotosalla. Kun ruokaostokset oli tungettu jääkaappiin ja muualle sopiviin tiloihin perkasin 800 gramman satsin kynsiä ja vähitellen palaset ja tietenkin kynnet loksahtivat kohdalleen:

Talvinen valkosipuilinen possunpihvi metsästäjänkastikkeella kahdella tai yhdelle näkäiselle avokaado-valkosipuli-crackereilla puikulaperunoiden kera.

6 kappaletta keskikokoisia talvivalkosipulin kynttä
2 150 gramman possun lehtipihi-aihiota


puoli kourallista kuivattuja herkkutatteja tia männynherkkutatteja
10 keskikoista lapin puikulaa


ruokaöljyä
0,5 dl ruokakermaa
1 ylikypsä avokado
4 voileipäkeksiä tai vastaavaa
oikeaa voita tarpeen mukaan
pihvimaustetta
gourmet-suolaa, Kalaharin suola käy hyvin tai mikä muu tahansa.



Valmistus:

I Purista kolme kynttä ja anna puristeen tekeytyä pari minuuttia. Sekoita se avokado-massan kanssa.

II Pistä harjatut puikulat kiehumaan. Suolaa puoli ruokalusikallista. Varaa terävä veitsi kiehumisasteen varmistamiseen.

III Jauha käsissä puoli kourallista hyvälaatuista kuivattua herkkutattia tai männynherkkutattia. Jätä jauhos ei-homogeeniseksi. 3-4 pyöräytystä kämmenpohjissa riittää. Näin saat hienojakoista jauhetta joka sitoo nestettä ja vähän isompia paloja tulevaan kastikkeeseen.

IV Laita rautapannulle ruokalusikalleinen öljyä ja pieni nokare voita. Laita kuumentuneelle pannulle kaksi huoneenlämmössä vähnintään 6 tuntia tekeytynyttä possun lehti-pihviaihiota. Ennen  paistamista ripottele molemmille puolille suolaa. Nuijiminen ei ole välttämätöntä.

V Paista pihvit ja tarkkaile puikuloiden kiehumista. Puikuloiden keittämisessä on hyvänä apuna ohutteräinen veitsi. Kun veitsi uppoaa pukulaan jouhevasti ota kattila liedeltä ja kaada vesi pois. Jätä puikulat tekeytymään kannen alle. Mausta pihvit haluamallasi tavalla, pihvimausteseoksella tai pippurilla. Kun pihvit ovat paistuneet kypsäksi niin laita ne lautaselle ja laita kansi päälle.

V Kaavi rautapannulta kaikki mitä saat siitä irti ja laita töhnä pieneen kasariin. Laita sekaan teelusikallinen voita ja puoli desiä ruokakermaa. Pilko kolme jäljelle jäänyttä kynttä siivuihin. Laita kasari kuumalle levylle puoleksi minuutiksi ja liikuta sitä nopeasti levyllä. Lisää loppuvaiheessa muserretut herkkutattikuivakkeet ja ota kasari levyltä ja laita kastikkeeseen kolmen kynnen pilkokset.

VII Voitele crackerit tai vastaava ohuesti voilla ja laita päälle avokaadon ja kyntisen raakapuristeen seos. Ripottele jokaisen cracker-annoksen päälle hieman gourmet-suolaa.

VII Tee haluamasi kattaus ja lautas-asetelma.

VII Ja eikun syömään.

Juomasuositus järjestyksessä: Vesi tai mustaherukkamehu sekoitusuhteella 1:5 — Pilsener-tyyppinen olut — Kuiva siideri — Valkoviini, mieluiten Elssasilainen Gewurztraminer — Vähän ryhdikkäämpi Merlot-punaviini.

Huomioita:

Ylikypsä avokado ja tuorepuristettu talvivalkosipuli on vahva taistelupari. Avokadolla on käsittämättömän suuri neutralisoimiskyky. Seos on valkosipulin kanssa ihan fifty-fifty. Hyvä suola kuitenkin vahvistaa valkosipulin makua hieman ja maku on hyvin viettelevä. Jos haluat loihtia seokseen paratiisin maut niin laita sekaan teelusikallinen tuoretta, hyvin pieneksi silputtua varsiselleriä. Avokado ei kuitenkaan neutralisoi tuorepuristeessa olevan allisiinin terveysvaikutuksia.

Kastikkeen ei saa antaa kiehua vaan kovalla lämmöllä kiehahtaa. Kun silputut kynnet lisätään kastikkeeseen niin silloin niiden rakenne säilyy ja niistä vapautuu allisiinia jos ruoka pureskellaan hyvin. Tuore valkosipuli vitalisoi myös herkkutatin maun.

Pilsener-tyyppinen olut on parasta tämän kokonaisuuden kanssa jos vettä tai mustaherukkamehua ei ole saatavilla.

Aterian hinta kahdelle tai yhdelle isoruokaiselle on noin 6 euroa jos tyydytään veteen. Juomat voivat tilapäisesti nostaa kustannuksia välillä 4-20 euroa.

Tässäpä vielä ihan Rocambole-tyyliin pukeutunut nainen Siperian Krasnojarskista. Helene Fisher on syntyjään Volgan saksalaisia. Ja methän kyllä tiiämmä mistä net siperialaiset tykkäävät... Ja laulukin on mitä jouluisin!

https://www.youtube.com/watch?v=i5K-elXP9Mg

Hyvää joulua ja kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit tarkastetaan ennen julkaisua. Pysythän asiassa ja vain asiassa. Henkilöihin käyviä keskusteluja ei hyväksytä! Kommentit tarkastetaan ja hyväksytään viimeistään 8 tunnin viiveellä.